Budjettiehdotukseensa sisältyvillä toimilla opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kohdentamalla koulutusta ja kehittämällä mm. opiskelijavalintoja ja koulutusjärjestelmää. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialoilla ministeriö painottaa niiden pitkäjänteistä merkitystä hyvinvoinnille.

Hallinnonalansa menoihin opetus- ja kulttuuriministeriö varaisi yhteensä 6 664 miljoonaa euroa. Ministeriön keväällä valtiovarainministeriölle toimittamassa ja nyt julkistetussa ehdotuksessa on huomioitu mm. opiskelijavalintapalveluiden ja niihin liittyvien tietojärjestelmien uudistukset sekä varhaiskasvatusasioiden siirrosta koituvat kulut. Ehdotukseen sisältyy menokehykset ylittävää rahoitusta mm. Valtion taidemuseon säätiöittämisen peruspääomittamiseen (10 miljoonaa euroa) sekä koulujen korjaus- ja rakennushankkeisiin (10 miljoonaa euroa).

Hallituksen aiemmin sopiman mukaisesti yliopistoindeksi ja valtionosuusindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Jäädytys ei kuitenkaan koske teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia.

Hallitusohjelmassa sovittu nuorten yhteiskuntatakuu ja siihen sisältyvä koulutustakuu tulevat täysimääräisinä voimaan vuonna 2013. Takuun toteuttamiseksi koulutuksen aloituspaikkoja lisätään ja kohdennetaan uudelleen. Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla mahdollistetaan ammatillisen tutkinnon suorittaminen nuorille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille tutkintoa tai opiskelupaikkaa. Koulutus-, työvoima- ja sosiaalipalvelujen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseksi kehitetään myös työpajatoimintaa ja laajennetaan etsivää nuorisotyötä.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varataan opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä työ- ja elinkeino-ministeriölle valtion budjetista vuosittain yhteensä 60 miljoonaa euroa, kuten aiemmin on sovittu. Sen lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmalle ehdotetaan 27 miljoonaa euroa.

Yleissivistävä koulutus:

Yleissivistävässä koulutuksessa edistetään koulutuksen tasa-arvon ja yhtäläisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Yleissivistävään koulutukseen ministeriö ehdottaa 987 miljoonaa euroa, josta valtionosuudet ja -avustukset ovat 860 miljoonaa euroa.

Koulujen rakennushankkeisiin esitetään 61 miljoonan euron valtionavustuksia, joista uusien hankkeiden rakentamisvaltuudet ovat 12,5 miljoonaa euroa. Avustuksella voidaan rakentaa tai peruskorjata tilat arviolta 1 600 oppilaalle.

Yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen ja laadun vahvistamiseen ehdotetaan kohdennettavaksi noin 100 miljoonaa euroa. Perusopetuksen laatua vahvistetaan mm. pienentämällä opetusryhmien kokoja (60 miljoonaa euroa). Oikeutta turvalliseen ja joustavaan koulupäivään vahvistetaan lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä tukemalla koulujen kerhotoimintaa (11 miljoonaa euroa). Lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan käynnistämällä valtakunnallinen Lukuinto-ohjelma.

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöön vuodesta 2013. Siirron tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Myös varhaiskasvatuslain valmistelu käynnistetään.

Lukiokoulutuksen laatua vahvistetaan ja uudistetaan tavoitteet ja tuntijako. Ylioppilastutkintoa kehitetään mm. mahdollistamalla sen laajempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa. Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan lukioon valmentavalla koulutuksella.

Tavoitteena on, että perusopetusta rahoitettaisiin nykyistä enemmän kunnan toimintaympäristöä kuvaavien indikaattoreiden, kuten väestön työttömyysasteen, koulutustason ja maahanmuuttajien osuuden, perusteella. Lukiokoulutuksen rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa lukioikäisten vähentyessä koulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden mm. etäopetusta hyödyntäen.

Ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus:

Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan ehdotuksessa 737 miljoonaa euroa, josta ammatillisen koulutuksen valtionosuudet ja -avustukset ovat 724 miljoonaa euroa.

Vuonna 2013 täysimääräisenä voimaantuleva nuorten yhteiskuntatakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu edellyttää koulutukseen pääsyn ja joustavien koulutusväylien turvaamista. Tavoitteena on taata koulutuspaikka kaikille peruskoulun päättäneille sekä koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille.

Tutkintoa vailla olevien pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen parannetaan ja varmistetaan koulutusta kohdentamalla siten, että koulutuspaikkoja on riittävästi erityisesti metropolialueella ja kasvukeskuksissa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä lisätään 500 paikalla vuoden 2013 alusta jo elokuussa 2012 toteutetun 1200 paikan lisäksi.

Koulutukseen hakeutumista ja valintaa tehostetaan uudistamalla haku- ja koulutustietojärjestelmä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan mm. koulutuksen läpäisyä, siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista paremmin tukevaksi.

Myös aikuiskoulutuksessa toteutetaan yhteiskuntatakuuta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaa mm. lisäämällä ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja. Osaamisohjelmalla mahdollistetaan ammatillisen tutkinnon suorittaminen alle 30-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille tutkintoa ja opiskelupaikkaa.

Aikuiskoulutukseen ehdotetaan noin 503 miljoonaa euroa, josta vapaaseen sivistystyöhön, ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin varataan yhteensä noin 467 miljoonaa euroa. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan osaamisen tunnustusjärjestelmänä ja sen rahoitusta kehitetään.

Korkeakouluopetus ja tutkimus:

Korkeakoulu- ja tutkimusmenoihin ministeriön ehdotuksessa varataan 2,7 miljardia. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan on ehdotuksessa 1 852 miljoonaan euroa ja ammattikorkeakoulujen valtionosuudet ja -avustukset 411 miljoonaa euroa. Tutkimusmäärärahojen myöntämisvaltuudeksi Suomen Akatemialle ehdotetaan 282 miljoonaa euroa.

Yliopistojen rahoitusta uudistetaan vuoden 2013 alusta. Perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella.

Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistämällä toteutetaan Taideyliopisto vuodesta 2013 alkaen. Sen toimintaedellytykset turvataan olemassa olevan taloudellisen kehyksen puitteissa.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan, hakujärjestelmää kehitetään ja lisätään opinto-ohjauksen koulutusta. Opintoprosesseja kehitetään työurien pidentämiseksi. Koulutustarjontaa suunnataan ennakoitujen koulutustarpeiden mukaisesti.

Ammattikorkeakoulut vähentävät koulutustarjontaansa 2030 aloituspaikalla vuodesta 2013. Ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteiden, toimilupien ja koulutusvastuiden uudistamista valmistellaan.

Tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä edistetään. Tiedepolitiikan keinoin edistetään tutkimuskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan tutkimusinfrastruktuureja, huippututkimuksen edellytyksiä ja mm. huippuosaamisen keskittymiä. Kansallisarkistolle annetaan valtuutus tehdä Mikkelin keskusarkiston uudisrakennuksen vuokrasopimus.

Opintotuki:

Opintotuen ja koulumatkatuen myöntämisperusteita selkeytetään mm. yhtenäistämällä tukiaikasääntöjä. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen ehdotetaan korotusta vuoden 2013 alusta. Koulumatkatuessa varaudutaan hintojen noususta aiheutuviin kustannuksiin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimialat:

Ministeriö haluaa turvata tasapuoliset mahdollisuudet kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön palveluihin koko maassa. Palveluiden saavutettavuudessa yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää myös muun muassa osallistumisen mahdollistavaa hinnoittelua, kohdennettua viestintää sekä tilojen esteettömyyttä.

Kulttuurin ja taiteen alan menoihin opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa varataan 445 miljoonaa euroa. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin, joihin ei sovelleta indeksijäädytyksiä, ehdotetaan yhteensä 117 miljoonaa euroa. Kirjastorakentamisen hankkeisiin ehdotetaan 5 miljoonaa euroa.

Kulttuuripolitiikassa vahvistetaan kulttuurin perustaa ja parannetaan kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta sekä parannetaan luovan työn tekijöiden ja luovan talouden hyödyntämisen edellytyksiä.

Hallitusohjelmassa sovittuja taidehallinnon rakenteellisia uudistuksia jatketaan. Taiteen edistämiskeskus aloittaa toimintansa ja Valtion taidemuseon hallintomallin uudistuksen valmistelua jatketaan. Museon toimintaa jatkavan julkisoikeudellisen yhteisön pääomittamiseen varataan ehdotuksessa 10 miljoonaa euroa. Myös Kansallisen audiovisualisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen yhdistymisen valmistelu jatkuu. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminta valtion virastona lakkaa vuoden vaihteessa, ja venäjänkielisen väestön kulttuuripalveluja varten perustetaan uusi säätiö.

Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden tilojen suunnittelu käynnistetään osana valmistautumista itsenäisyyden juhlavuoteen.

Liikuntapolitiikassa tavoitteena on varmistaa liikuntapalveluiden saatavuus ja lisätä liikunnallista elämäntapaa. Tukea suunnataan lasten ja nuorten harrastamisen esteiden poistamiseen paikallistasoa ja kustannusten kohtuullistamista tukemalla. Huippu-urheilun muutostyössä tuetaan nykyistä tehokkaampia ratkaisuja, joilla voidaan rakentaa pohjaa menestykselle kansainvälisessä kilpaurheilussa.

Liikuntatoimen menoihin varataan ehdotuksessa yhteensä 152,4 miljoonaa euroa, josta 6,3 miljoonaa on tarkoitettu valtionavustuksena Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen. Vuosille 2012–2018 ajoittuvan hankkeen kustannusarvio on yhteensä 197 miljoonaa euroa, josta enintään puolet (98 500 000 e) rahoittaa ehdotukseen sisältyvän myöntämisvaltuuden mukaan valtio.

Nuorisotyössä ja -politiikassa painopisteinä on edistää nuorten yhteiskuntatakuun sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteuttamista. Ministeriö panostaa etenkin etsivän nuorisotyön laajentamiseen ja nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen.

Nuorisotyöhön ministeriö ehdottaa varattavaksi 52,6 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroista sekä 19,7 miljoonaa euroa budjettivaroista. Budjettivaroista 19 miljoonaa euroa osoitetaan työpajatoiminnan tukemiseen ja etsivään nuorisotyöhön. Ehdotuksessa varaudutaan tukemaan myös saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamista ja kielipesätoimintaa.

Veikkausvoittovarat:

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoittamiseen noin 532 miljoonaa euroa, josta tuotto-osuus on 507,5 miljoonaa euroa ja loput jakamattomien voittovarojen rahastosta. Rahasto-osuutta purkamalla rahoitetaan mm. Olympiastadionin peruskorjausta.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksesta noin puolet (49,8 %) katetaan veikkausvoittovaroista. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi tieteen tukemiseen 102,2 miljoonaa euroa, taiteelle 224,8 miljoonaa euroa, liikunnalle 152,3 miljoonaa euroa ja nuorisotyölle 52,6 miljoonaa euroa. Voittovarat kohdennetaan edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

****

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva budjettiehdotus 2013 (pdf) tuli julkiseksi valtiovarainministeriön julkistettua ehdotuksensa valtion talousarvioksi 8.8. Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta 29.8. alkavassa budjettiriihessä, jossa hallitus hyväksyy esityksen sisällön. Eduskuntakäsittelyyn talousarvioesitys annetaan 17.9.2012.

Lisätietoja:

Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182 (korkeakoulutus ja tiede)
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258 (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus)
- johtaja Kirsi Kangaspunta, puh. 0295 3 30136 (aikuiskoulutus)
- valtiosihteeri Tapio Kosunen, puh. 0295 3 30168

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 0295 3 30129 (tavoitettavissa 13.8. >)
- johtaja Rauno Anttila, puh. 0295 3 30062
- ylitarkastaja Timo Oravainen, puh. 0295 3 30238
- valtiosihteeri Jarmo Lindén, puh. 0295 3 30194

Yleinen taloussuunnittelu
- johtaja Matti Väisänen, puh 0295 3 30337
- finanssisihteeri Timo Ertola, puh. 0295 3 30083