Bolognan prosessi on ensimmäisen reilun kymmenen vuoden aikana vauhdittanut merkittävästi korkeakoulutuksen uudistamista ja kansainvälistä yhteistyötä Euroopassa. Kokouksessa julkaistun seurantaraportin mukaan esimerkiksi tutkintorakenteiden yhtenäistäminen on useimmissa maissa edennyt hyvin. Myös liikkuvuutta ja työllistymistä tukevat työkalut, kuten opintosuoritusten mitoitusta ja siirrettävyyttä tukeva ECTS-järjestelmä on otettu useimmissa maissa käyttöön. Myös korkeakoulujen laadunvarmistus on kehittynyt.

Kaikkia prosessille yli kymmenen vuotta sitten asetettuja tavoitteita ei kuitenkaan ole saavutettu. Monilla mailla on kehitettävää esimerkiksi siinä, että kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä korkeakoulutukseen ja suorittaa tutkinto.

– Tavoitteena tulee olla, että kaikille turvataan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen. Korkeakoulutuksen sosiaalista ulottuvuutta voidaan edistää hyvien käytäntöjen levittämisellä sekä vertaisoppimisella, ministeri Gustafsson sanoi kokouksessa.

Suomen hallituksen tavoitteena on merkittävästi parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikessa koulutuksessa taustasta riippumatta. Tämän vuoksi Suomessa tullaan valmistelemaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma, joka hyväksytään tämän vuoden loppuun mennessä.

Lähivuosien painopisteiksi ministerit sopivat liikkuvuuden edistämisen, tutkintojen viitekehysten toimeenpanon sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistusta koskevien eurooppalaisten suositusten kehittämisen. Ministerit korostivat korkeakoulutuksen merkitystä investointina tulevaisuuteen sekä toivat esiin sitoutumisensa sen julkisen ja muun rahoituksen korkean tason turvaamiseen.

Kokouksen yhteydessä järjestettiin myös kolmas Bologna Policy Forum, joka kokosi Bologna-maiden lisäksi edustajia yli kahdestakymmenestä Euroopan ulkopuolisesta maasta keskustelemaan korkeakoulutuksen kehittämisestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

- Vaikka koulutuspolitiikka on kansallista, on Eurooppaa yhdistäneellä ja koko ajan maailmalle avautuvalla Bolognan prosessilla ollut, ja tulee olemaan, erittäin suuri vaikutus Suomessa ja koko Euroopassa, Gustafsson korostaa.


---
Lisätietoja: opetusneuvos Birgitta Vuorinen, puh. 040 566 9311
erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032

* * * * * *
Kokouksessa hyväksytyt asiakirjat:

- ns. Bukarestin julkilausuma, joka linjaa toimintaa seuraavan kolmivuotiskauden ajan
- Bologna Policy Forumin julkilausuma
- Liikkuvuusstrategia

Kokouksessa julkaistu seurantaraportti: The European Higher Education Area in 2012: Bologna Process Implementation Report

Bolognan julistukseksi kutsuttu asiakirja allekirjoitettiin Bolognassa vuonna 1999. Nyt eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluu kaikkiaan 47 maata.

Bolognan prosessin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen pyritään ymmärrettävillä ja yhdenmukaisilla tutkintorakenteilla, yhteisellä opintojen mitoitusjärjestelmällä, opiskelijoiden liikkuvuutta lisäämällä sekä laadunarvioinnilla ja kansainvälistä yhteistyötä tiivistämällä. Lisätietoa prosessista OKM:n verkkosivuilla.