Minister Wallin delade ut statsprisen för barnkultur
Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin delade ut Barndagsprisen och statsprisen för barnkultur för år 2009 den 20 november i Helsingfors. Barndagspriset på 8 400 euro gick till Loimaan teatteri och Oulun kaupungin lasten ja nuorten kaupunkikokous. I de prisbelöntas verksamhet framhävs de centrala teserna för 20-årsjubileumet för FN:s konvention om barnets rättigheter: rätten till ett bra liv, rätten till att få vara ett barn i en tillräckligt lång tid och rätten till att få sin röst hörd i beslutsfattandet.
Årets statspris för barnkultur gick till författaren Hannele Huovi och Soili Perkiö, lektorn i
Sibelius Akademin. Statsprisen på 15 000 euro beviljas av centralkommissionen för konst. Huovi och
Perkiö har gjort banbrytande arbete inom att förnya och värna om barnfamiljers barnvers-, sång- och
lektradition. De har utvecklat litteratur- och musikfostran i en mer barnvänlig riktning. Deras mål
är att lugna barnfamiljerna till att tillsammans njuta av tonernas och språkets magi med hela
kroppen och alla sinnen.
Hannele Huovi och Soile Perkiö har varit i samarbete med rådgivningsbyråer, daghem, skolor,
teatrar och musikevenemang. De är också kända som författare för abc-böcker, barnböcker, läroböcker
i musik och andra läromedel. I prismotiveringarna framhävs Huovis och Perkiös respekt för barnets
och barndomens unicitet: "Huovis dikter och Perkiös musik lär nutidens barn som lever i hektiskt
buller och osäkerhet att också lyssna och uppskatta tystnad, små ord och tonens klingande".
Prismotiveringar för Barndagsprisen (endast på finska):
Loimaan teatteri
Loimaan teatteri on hyvä esimerkki lasten taidekasvatuksesta, joka ottaa huomioon kaiken
ikäiset lapset eikä arkaile tarttua vaikeisiinkaan yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin teemoihin.
Toiminnan lähtökohtana on auttaa jokaista lasta ponnistelemaan kohti hyvää elämää, käsitellä
itselleen ja ikäluokalleen ajankohtaisia asioita ja saada äänensä kuuluville. Loimaan teatteri on
toiminut 22 -vuotta paikallisen ja alueellisen taidekasvatuksen ja taideharrastuksen hyväksi.
Ryhmissä on mukana noin 90 teatterin harrastajaa 7-vuotiaista aikuisiin. Pisimpään harrastaneet
ovat olleet mukana 12–13 vuotta.
Teatterin toiminta on laajaa. Koska Loimaan alueella on vähemmän taidetoimijoita kuin monilla
isommilla kaupunkiseuduilla, on oman teatterin vastuu yhteisöstään entistä suurempi. Teatterilaiset
rakentavat yhteistyötä koulujen, päiväkotien, erilaisten kunnallisten ja kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa.
Loimaan Teatterin toiminta perustuu ammattimaiseen tapaan yhdistää lasten ehdoilla teatteri,
taidekasvatus ja sosiaalityö. Lapsille ja nuorille tarjotaan taiteen keinoin välineitä heidän oman
ympäristönsä ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Lapset ja nuoret itse päättävät teatterissa
käsiteltävistä aiheista aikuisten, ammattikoulutettujen ohjaajiensa kanssa. Näin lapset ja nuoret
pääsevät kiinni oman ja kavereidensa elämän ongelmatilanteisiin. Esitysten aiheita kuten päihteet,
seurustelu, syömishäiriö, tsunami tai lastensuojelun ongelmat, on työstetty yhdessä.
Teatteri painottaa erityisesti lasten ja nuorten omaa tekemistä. Lapset ja nuoret tekevät
kaikkea mikä teatteriin kuuluu: näyttelevät, ohjaavat, suunnittelevat ja hoitavat
teatteritekniikkaa. He myös osallistuvat kanttiininpitoon, lipunmyyntiin ja vaatevastaanottoon.
Päiväkotilapsille ja koululaisille suunnatuissa teatteriesityksissä lapset ja nuoret ovat
taidekasvattajina myös itse: he ovat osallisina sekä näyttämöllä että katsomossa. Usein esityksiä
edeltää esimerkiksi äidinkielen oppitunnit, joissa käsitellään teatterityötä ja esitettäviä
näytelmiä. Koululaisten kirjallisen työn pohjalta esiintyneet lapset ja nuoret puolestaan
käsittelevät palautetta ohjaajiensa kanssa.
Oulun kaupungin lasten ja nuorten kaupunkikokous
Nuorisolain 8. pykälä velvoittaa viranomaiset takaamaan nuorille vaikutusmahdollisuudet heitä
koskevissa asioissa. Oulun kaupungissa velvoite on täytetty uudenlaisella nuorisovaikuttamisen
mallilla, jossa toiminnan pääpaino on alueellisissa nuorten ryhmissä. Ryhmiä on yhteensä 11 eri
puolilla kaupunkia ja niissä on mukana yli 200 lasta ja nuorta. Ryhmissä on edustus jokaisesta
alueella toimivasta ala- ja yläkoulusta, lukiosta ja nuorisotaloista. Ryhmän toiminnasta ja
ohjauksesta vastaavat nuorisotyöntekijät.
Alueryhmien toiminnan huipentumana järjestettiin Oulun ensimmäinen lasten ja nuorten
kaupunkikokous. Kokouksessa olivat edustettuina kaikki 11 aluetta edustajiensa kautta. Kokouksen
puheenjohtajina toimivat nuoret itse. Kokousta seurasi noin 500 lasta ja nuorta sekä joukko
kutsuvieraita. Lisäksi kokous videoitiin internetin välityksellä. Kokouksessa julkistettiin myös
osallisuusnuorten tekemä musiikkivideo "Jokaisella on oikeus".
Kokouksen tuloksena lapset ja nuoret päättivät viedä eteenpäin kannanottonsa kouluruokailusta
sekä nuorten terveydenhuollosta. Kaupunkikokouksessa annetussa julkilausumassa Oulun
joukkoliikenteestä lapset ja nuoret esittävät, että lasten bussilippujen yläikäraja nostetaan 17
vuoteen. Kaupunkikokoukselle myönnetyn 5000 euron määrärahan nuoret päättivät käyttää Oulun
koulujen viihtyisyyden parantamiseen. Päätös osoittaa, että lapset ja nuoret ymmärtävät
hyvinvoinnin sekä laadukkaan ja esteettisesti korkeatasoisen ympäristön yhteyden. Tehty päätös
tukee myös ministeriön lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toimeenpanoa, sillä siinä todetaan, että
lasten ja nuorten arkipäivän ympäristöjen mm. koulujen sisustukseen, väritykseen ja
esineympäristöön tulisi kiinnittää huomiota. Oulun tukema toiminta-malli lisää myös lasten ja
nuorten mahdollisuuksia osallistua paikallisella tasolla heille tarkoitettujen laitosten ja heidän
lähiympäristöjensä suunnitteluun.
Järjestetty kaupunkikokous on ainutlaatuinen ja uraauurtava tapa toimia siten, että nuorilla
on todellinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kaupunkikokoukseen sekä sen
taustalla oleviin lasten ja nuorten alueellisiin vaikuttajaryhmiin panostaminen on osoitus Oulun
kaupungin aktiivisesta ja vakavasta suhtautumisesta lasten ja nuorten asioihin ja heidän
vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Prismotiveringar för statsprisen för barnkultur (på finska):
Kirjailija
Hannele Huovi ja musiikkipedagogi, musiikkikasvatuksen lehtori
Soili Perkiö ovat tehneet uraauurtavaa työtä lapsiperheiden loru-, laulu- ja
leikkiperinteen uudistamisessa ja vaalimisessa.
Parivaljakon yhteistyö alkoi jo 1990-luvulla ja se jatkuu edelleen uusia toimintamuotoja
ennakkoluulottomasti kokeillen. Huovi ja Perkiö ovat kehittäneet kirjallisuus- ja
musiikkikasvatusta aiempaa lapsilähtöisempään suuntaan. Heidän tavoitteenaan on kannustaa perheet
nauttimaan yhdessä sävelten ja kielen magiasta koko keholla ja kaikilla aisteilla.
Huovin ja Perkiön naisenergia sekä lapsen kehitysvaiheisiin ja suomalaiseen
kansanperinteeseen liittyvä asiantuntemus ulottuvat myös neuvoloihin, päiväkoteihin ja kouluihin
sekä teattereihin ja musiikkitapahtumiin.
Kaksikko on ollut mukana yhdessä ja erikseen koostamassa aapisia, lasten runokirjoja,
oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia. Lelukarhut Urpo ja Turpo, Onni ja Enni sekä Kisu Pikkukuu
elävät lastenhuoneissa lauluineen ja seikkailuineen jo aivan omaa itsellistä elämäänsä.
Hannele Huovin ja Soili Perkiön yhteistyössä tiivistyy lapsen ja lapsuuden ainutkertaisuuden
kunnioittaminen. Huovin runot ja Perkiön musiikki opettavat hektisessä hälyssä ja epävarmuudessa
elävää nykylasta kuuntelemaan ja arvostamaan myös hiljaisuutta, pieniä sanoja ja sävelen
helähdyksiä.
Keuruulainen Hannele Huovi (s. 1949) on laajalla tuotannollaan rikastuttanut suomalaista
lasten- ja nuortenkirjallisuutta jo 30 vuotta. Monissa julkisissa kannanotoissaan hän on puhunut
painokkaasti lastenkirjallisuuden puolesta.
Nurmijärvellä asuva Soili Perkiö (s. 1958) on luonut merkittävän uran niin pedagogina,
luennoitsijana, oppimateriaalin tuottajana kuin esittävänä ja luovana taiteilijanakin.
-- -- --
Barndagspriset utdelas till gemenskap som gjort betydelsefullt arbete för att främja barnens
hobbyer inom konst och konstfostran. Statspriset för barnkultur kan beviljas en konstutövare eller
en arbetsgrupp bestående av två eller flera konstutövare. Priset är en erkänsla för förtjänstfullt
arbete inom barnkultur som slutförts under de tre senaste åren eller för långvarig och
förtjänstfull verksamhet inom barnkultur. Priset kan också beviljas till en gemenskap som är
verksam inom barnkulturområdet.
-- -- --
Ytterligare information
- Barndagsprisen: överinspektör
Katri Santtila (UVM), tfn (09) 160 77487
- Statsprisen för barnkultur: konstsekreterare
Ansa Aarnio (Centralkommissionen för konst), tfn (09) 1607 7945
pm/js
Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin delar ut Barndagsprisen och statsprisen för
barnkultur fredagen 20.11.2009 klockan 11.30 Ständerhuset, Snellmansgatan 9-11, Helsingfors