Etusivu Tiedotteet

Ministeri Wallin palkitsi lastenkulttuurin tekijöitä

tiedote / pressmeddelande
20-11-2009

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jakoi tämänvuotiset Lapsenpäivä-palkinnot ja lastenkulttuurin valtionpalkinnot perjantaina 20. marraskuuta Helsingissä. Lapsenpäivä-palkinnon, suuruudeltaan 8 400 euroa, saivat Loimaan teatteri sekä Oulun kaupungin lasten ja nuorten kaupunkikokous. Palkittujen toiminnassa korostuu YK:n lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlan ydinteesit: oikeus hyvään elämään, oikeus olla lapsi riittävävn pitkään, oikeus saada äänensä kuuluville päätöksenteossa.

Taiteen keskustoimikunnan myöntämät lastenkulttuurin valtionpalkinnot, suuruudeltaan 15 000 euroa, saivat kirjailija Hannele Huovi ja musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö. Huovi ja Perkiö ovat tehneet uraauurtavaa työtä lapsiperheiden loru-, laulu- ja leikkiperinteen uudistamisessa ja vaalimisessa. He ovat kehittäneet kirjallisuus- ja musiikkikasvatusta aiempaa lapsilähtöisempään suuntaan. Heidän tavoitteenaan on rauhoittaa lapsiperheet nauttimaan yhdessä sävelten ja kielen magiasta koko keholla ja kaikilla aisteilla.

Hannele Huovi ja Soili Perkiö ovat tehneet yhteistyötä neuvoloiden, päiväkotien, koulujen, teattereiden ja musiikkitapahtumien kanssa. Heidät tunnetaan myös aapisten, lastenkirjojen, musiikin oppikirjojen ja muun oppimateriaalin tekijöinä. Palkintoperusteluissa korostetaan Huovin ja Perkiön yhteistyössä tiivistyvää lapsen ja lapsuuden ainutkertaisuuden kunnioittamista: “Huovin runot ja Perkiön musiikki opettavat hektisessä hälyssä ja epävarmuudessa elävää nykylasta kuuntelemaan ja arvostamaan myös hiljaisuutta, pieniä sanoja ja sävelen helähdyksiä”.

Lapsenpäivä-palkintojen perustelut:

Loimaan teatteri

Loimaan teatteri on hyvä esimerkki lasten taidekasvatuksesta, joka ottaa huomioon kaiken ikäiset lapset eikä arkaile tarttua vaikeisiinkaan yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin teemoihin. Toiminnan lähtökohtana on auttaa jokaista lasta ponnistelemaan kohti hyvää elämää, käsitellä itselleen ja ikäluokalleen ajankohtaisia asioita ja saada äänensä kuuluville. Loimaan teatteri on toiminut 22 -vuotta paikallisen ja alueellisen taidekasvatuksen ja taideharrastuksen hyväksi. Ryhmissä on mukana noin 90 teatterin harrastajaa 7-vuotiaista aikuisiin. Pisimpään harrastaneet ovat olleet mukana 12–13 vuotta.

Teatterin toiminta on laajaa. Koska Loimaan alueella on vähemmän taidetoimijoita kuin monilla isommilla kaupunkiseuduilla, on oman teatterin vastuu yhteisöstään entistä suurempi. Teatterilaiset rakentavat yhteistyötä koulujen, päiväkotien, erilaisten kunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Loimaan Teatterin toiminta perustuu ammattimaiseen tapaan yhdistää lasten ehdoilla teatteri, taidekasvatus ja sosiaalityö. Lapsille ja nuorille tarjotaan taiteen keinoin välineitä heidän oman ympäristönsä ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Lapset ja nuoret itse päättävät teatterissa käsiteltävistä aiheista aikuisten, ammattikoulutettujen ohjaajiensa kanssa. Näin lapset ja nuoret pääsevät kiinni oman ja kavereidensa elämän ongelmatilanteisiin. Esitysten aiheita kuten päihteet, seurustelu, syömishäiriö, tsunami tai lastensuojelun ongelmat, on työstetty yhdessä.

Teatteri painottaa erityisesti lasten ja nuorten omaa tekemistä. Lapset ja nuoret tekevät kaikkea mikä teatteriin kuuluu: näyttelevät, ohjaavat, suunnittelevat ja hoitavat teatteritekniikkaa. He myös osallistuvat kanttiininpitoon, lipunmyyntiin ja vaatevastaanottoon. Päiväkotilapsille ja koululaisille suunnatuissa teatteriesityksissä lapset ja nuoret ovat taidekasvattajina myös itse: he ovat osallisina sekä näyttämöllä että katsomossa. Usein esityksiä edeltää esimerkiksi äidinkielen oppitunnit, joissa käsitellään teatterityötä ja esitettäviä näytelmiä. Koululaisten kirjallisen työn pohjalta esiintyneet lapset ja nuoret puolestaan käsittelevät palautetta ohjaajiensa kanssa.

Oulun kaupungin lasten ja nuorten kaupunkikokous

Nuorisolain 8. pykälä velvoittaa viranomaiset takaamaan nuorille vaikutusmahdollisuudet heitä koskevissa asioissa. Oulun kaupungissa velvoite on täytetty uudenlaisella nuorisovaikuttamisen mallilla, jossa toiminnan pääpaino on alueellisissa nuorten ryhmissä. Ryhmiä on yhteensä 11 eri puolilla kaupunkia ja niissä on mukana yli 200 lasta ja nuorta. Ryhmissä on edustus jokaisesta alueella toimivasta ala- ja yläkoulusta, lukiosta ja nuorisotaloista. Ryhmän toiminnasta ja ohjauksesta vastaavat nuorisotyöntekijät.

Alueryhmien toiminnan huipentumana järjestettiin Oulun ensimmäinen lasten ja nuorten kaupunkikokous. Kokouksessa olivat edustettuina kaikki 11 aluetta edustajiensa kautta. Kokouksen puheenjohtajina toimivat nuoret itse. Kokousta seurasi noin 500 lasta ja nuorta sekä joukko kutsuvieraita. Lisäksi kokous videoitiin internetin välityksellä. Kokouksessa julkistettiin myös osallisuusnuorten tekemä musiikkivideo "Jokaisella on oikeus".

Kokouksen tuloksena lapset ja nuoret päättivät viedä eteenpäin kannanottonsa kouluruokailusta sekä nuorten terveydenhuollosta. Kaupunkikokouksessa annetussa julkilausumassa Oulun joukkoliikenteestä lapset ja nuoret esittävät, että lasten bussilippujen yläikäraja nostetaan 17 vuoteen. Kaupunkikokoukselle myönnetyn 5000 euron määrärahan nuoret päättivät käyttää Oulun koulujen viihtyisyyden parantamiseen. Päätös osoittaa, että lapset ja nuoret ymmärtävät hyvinvoinnin sekä laadukkaan ja esteettisesti korkeatasoisen ympäristön yhteyden. Tehty päätös tukee myös ministeriön lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toimeenpanoa, sillä siinä todetaan, että lasten ja nuorten arkipäivän ympäristöjen mm. koulujen sisustukseen, väritykseen ja esineympäristöön tulisi kiinnittää huomiota. Oulun tukema toiminta-malli lisää myös lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua paikallisella tasolla heille tarkoitettujen laitosten ja heidän lähiympäristöjensä suunnitteluun.

Järjestetty kaupunkikokous on ainutlaatuinen ja uraauurtava tapa toimia siten, että nuorilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kaupunkikokoukseen sekä sen taustalla oleviin lasten ja nuorten alueellisiin vaikuttajaryhmiin panostaminen on osoitus Oulun kaupungin aktiivisesta ja vakavasta suhtautumisesta lasten ja nuorten asioihin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Taiteen keskustoimikunta perustelee lastenkulttuurin valtionpalkintoa seuraavasti:

Kirjailija Hannele Huovi ja musiikkipedagogi, musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö ovat tehneet uraauurtavaa työtä lapsiperheiden loru-, laulu- ja leikkiperinteen uudistamisessa ja vaalimisessa.

Parivaljakon yhteistyö alkoi jo 1990-luvulla ja se jatkuu edelleen uusia toimintamuotoja ennakkoluulottomasti kokeillen. Huovi ja Perkiö ovat kehittäneet kirjallisuus- ja musiikkikasvatusta aiempaa lapsilähtöisempään suuntaan. Heidän tavoitteenaan on kannustaa perheet nauttimaan yhdessä sävelten ja kielen magiasta koko keholla ja kaikilla aisteilla.

Huovin ja Perkiön naisenergia sekä lapsen kehitysvaiheisiin ja suomalaiseen kansanperinteeseen liittyvä asiantuntemus ulottuvat myös neuvoloihin, päiväkoteihin ja kouluihin sekä teattereihin ja musiikkitapahtumiin.

Kaksikko on ollut mukana yhdessä ja erikseen koostamassa aapisia, lasten runokirjoja, oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia. Lelukarhut Urpo ja Turpo, Onni ja Enni sekä Kisu Pikkukuu elävät lastenhuoneissa lauluineen ja seikkailuineen jo aivan omaa itsellistä elämäänsä.

Hannele Huovin ja Soili Perkiön yhteistyössä tiivistyy lapsen ja lapsuuden ainutkertaisuuden kunnioittaminen. Huovin runot ja Perkiön musiikki opettavat hektisessä hälyssä ja epävarmuudessa elävää nykylasta kuuntelemaan ja arvostamaan myös hiljaisuutta, pieniä sanoja ja sävelen helähdyksiä.

Keuruulainen Hannele Huovi (s. 1949) on laajalla tuotannollaan rikastuttanut suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta jo 30 vuotta. Monissa julkisissa kannanotoissaan hän on puhunut painokkaasti lastenkirjallisuuden puolesta.

Nurmijärvellä asuva Soili Perkiö (s. 1958) on luonut merkittävän uran niin pedagogina, luennoitsijana, oppimateriaalin tuottajana kuin esittävänä ja luovana taiteilijanakin.

-- -- --

Lapsenpäivä-palkinto jaetaan yhteisölle, joka on tehnyt merkittävää työtä lasten taideharrastuksen ja -kasvatuksen edistämiseksi. Lastenkulttuurin valtionpalkinto puolestaan myönnetään taiteenharjoittajalle tai kahden tai useamman taiteenharjoittajan muodostamalle työryhmälle tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta lastenkulttuurin piiriin kuuluvasta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta tai myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta lastenkulttuurin hyväksi. Palkinto voidaan myöntää myös lastenkulttuurin alalla toimivalle yhteisölle.

-- -- --

Lisätietoja:
- Lapsenpäivä-palkinto: ylitarkastaja Katri Santtila (OPM), puh. (09) 160 77487
- Lastenkulttuurin valtionpalkinto: taidesihteeri Ansa Aarnio (Taiteen keskustoimikunta), puh. (09) 1607 7945

pm

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jakaa Lapsenpäivä-palkinnot ja lastenkulttuurin valtionpalkinnot perjantaina 20.11.2009 klo 11.30 Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

Etusivu Tiedotteet