Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työssä oppiminen on keskeisessä asemassa. Koulutettavat ovat normaalissa työsuhteessa koulutuksen aikana, ja työnantaja vastaa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Koulutuksen tasosta ja laadusta vastaa kaikilta osin korkeakoulu. Koulutusta esitetään käynnistettäväksi jo vuonna 2009.

Lisäksi työryhmä esittää korkeakoulutetuille mahdollisuutta osoittaa näytöin tutkinnon jälkeen eri tavoin saavutettua laaja-alaista osaamista, joka on 30–60 opintopisteen laajuista. Työryhmä nimittää näitä laajoja osaamiskokonaisuuksia erityispätevyyksiksi. Erityispätevyydet eivät tuota muodollisia kelpoisuuksia, ja niiden asema työmarkkinoilla perustuu työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. Erityispätevyyden suorittamiseksi voidaan koulutusta hankkia monin eri tavoin, kuten maksullisena täydennyskoulutuksena, oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena tai omaehtoisesti opiskellen. Erityispätevyydet määritellään kansallisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen yhteydessä vuonna 2009.

Saavuttaakseen tarvittavan valmiuden tai saadakseen tietyn osoituksen osaamisestaan opiskelijan ei ole aina mielekästä opiskella uudestaan jo osaamaansa. Työryhmän mukaan osaamisen näyttämisen olisi oltava mahdollista myös korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Tähän tarpeeseen vastattaisiin parantamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen käytäntöjä. Korkeakoulujen rehtorien neuvostot antavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen liittyvät suositukset korkeakouluille alkuvuodesta 2009.

Tutkintoon johtavan koulutuksen epätarkoituksenmukaista käyttöä aikuisväestön lisäkoulutustarpeisiin työryhmä vähentäisi parantamalla mahdollisuuksia tutkintojen osien suorittamiseen. Työryhmä ehdottaa, että sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa voisi korkeakoulun harkinnan mukaan saada erillisen opinto-oikeuden tutkinnon osaan nykyistä joustavammin.

Korkeakoulutustyöryhmä valmisteli ehdotukset aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmälle. Työryhmän ehdotuksista pyydetään lausunnot tammikuun loppuun mennessä.

Akku-johtoryhmän ehdotusten pohjavalmistelua varten asetettiin touko-kesäkuussa 2008 valmisteluryhmät viittä tehtäväkokonaisuutta varten: tarjonta, rahoitus, etuudet, korkeakoulujen aikuiskoulutus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutuskysymykset. Akku-johtoryhmä päättää pääkokonaisuuksia koskevat linjauksensa helmikuun loppuun mennessä. Uudistukset aikuiskoulutuksen kehittämiseksi aloitetaan vaiheittain vuoden 2009 aikana.

-----
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, johtaja Hannu Sirén, p. 160 77239
- työryhmän varapuheenjohtaja, johtaja Marita Savola, p. 160 77315

Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet –muistio

Tietoja ammmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksesta (AKKU)