Finländske film- och tv-regissören Lauri Törhönen utexaminerades från Konstindustriella högskolan i slutet av 1970-talet. Innan han regisserade sin första långfilm (Palava enkeli, 1984) var han bl.a. biträdande regissör för amerikanska filmer filmade i Helsingfors, så som Reds (1981) och Gorkijparken (1983). Under de senaste tio åren har Törhönen utvecklat filmkonsten i Finland. Törhönen var professor för filmkonst vid Konstindustriella högskolan från 1995 till 2006 och han har konsekvent försvarat filmkonstens ställning vid högskolan.

Lauri Astala har studerat vid Konstindustriella högskolan åren 1984-85, vid Bildkonstakademin 1985-90 samt vid avdelningen för konst och teknologi vid Chicago Konstinstitut 1999-2001. Astala är i sitt arbete mycket kontextmedveten och använder smidigt olika verktyg. I sina konstverk begrundar Astala människans relation till konst. Astala integrerar vetenskap med konst och han knyter ihop tankesätt från olika eror. Verkens motiv är starkt bundna till rumsliga begrepp.

Arkitekterna Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen och Juha Mäki-Jyllilä grundade år 1998 arkitekturbyrån JKMM Oy efter att de hade vunnit den allmänna arkitekturtävlingen för Åbo bibliotek. Arbetsgruppen har vunnit flera betydande tävlingar såväl utomlands som i Finland. En av de senaste tävlingarna byrån har vunnit är tävlingen som gällde omvandlingen av Verkatehdas i Tavastehus till ett kultur- och kongresscenter. Gruppen strävar i sina arbeten till arkitektoniskt och tekniskt högklassiga lösningar. Byggnaderna är välplanerade och även detaljerna är uttänkta. Byggnaderna är tidlösa och har intressanta rumslösningar.

Jaakko Heikkilä bor och arbetar som fotograf i Kukkolankoski i Torneå. Heikkilä har haft separatutställningar såväl i Finland som i Europa och USA. Heikkiläs verk ingår i flera samlingar i Finland, Tyskland och Sverige. Heikkilä har publicerat fyra fotografiska verk: Meänmaa (1992), Kirkas nöyryys (1997) och Kukkolankoski (2006). Verken koncentrerar sig på Tornedalen och på dess språkliga kultur. Den fjärde boken Pomorit (2001) är ett verk om människorna och om livet i byarna vid Vitahavskusten i Ryssland. Under de senaste åren har Armenien varit temat för Heikkiläs arbeten.

Prismotiveringar (endast på finska):

Valtion elokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen (s. 1947) on viimeisimmän reilun kymmenen vuoden aikana ennen kaikkea kehittänyt elokuvakoulutusta Suomessa. Hänen toimiessaan osastonjohtajana Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla oli elokuvataiteen opetus jatkuvien kehittämistoimien kohteena. Elokuvakerronnan professorina ja osastonjohtajana Törhönen johdonmukaisesti ja rohkeasti puolusti elokuvataiteen asemaa taidekorkeakoulussa. Tehdyn työn tuloksia tullaan arvostamaan myös tulevaisuudessa.

Lauri Törhönen ei kuitenkaan ole vain hallinnon ja koulutuspolitiikan saloihin perehtynyt byrokraatti, hän on myös elokuvaohjaaja, jolta on kertynyt töitä jo neljältä vuosikymmeneltä. Opetustöiden loputtua hän on yhä enemmän siirtymässä sanoista tekoihin, entistä aktiivisemmaksi elokuvantekijäksi. Ensimmäinen todistus tästä on marraskuussa ensi-iltansa saava elokuva Raja 1918.

Elokuvataide tarvitsee osaavia ammattilaisia. Lauri Törhönen on pyrkinyt omalla työllään takaamaan, että maassamme on tulevaisuudessa osaavia elokuvantekijöitä; joukko, johon hän myös itse epäilemättä kuuluu. Elokuvataide tarvitsee suorapuheisia, pelkäämättömiä alan puolustajia ja sellaisena Lauri Törhönen tunnetaan ja sellaisena häntä myös arvostetaan.

Valtion kuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Kuvataiteilija Lauri Astala (s. 1958) tavoittaa taiteellaan poikkeuksellisen laajan yleisön. Yhtä lailla lapset ja taiteen harrastajat kuin kriitikot ja muut ammattilaiset vaikuttuvat hänen teoksistaan. Astala on työskentelyssään erityisen kontekstitietoinen ja siirtyy aiheen mukana sujuvasti välineestä toiseen. Hän käyttää mm. videoita, tietotekniikkaa ja teknologiaa, mutta myös tulevalla rakennuspaikalla kasvava vanha puu saattaa nousta työskentelyn aiheeksi ja materiaaliksi, kuten Arabianrannassa. Hämmästyttävistä teknisistä ratkaisuista huolimatta tai niiden ohella teosten ihmistä koskettava sisältö nousee aina etualalle.

Taiteessaan Astala pohtii ihmisen suhdetta kulttuuriin. Hänen työskentelyssään tiede integroituu taiteeseen ja hän kutoo teoksissaan yhteen eri aikakausilta periytyviä ajattelutapoja. Teosten aihepiiri liittyy vahvasti tilallisiin käsitteisiin. Hän on esimerkiksi mallintanut tilaa karttojen ja eri kulttuurien mytologian ja historian pohjalta. Nykyisin hän syventyy ennemmin tilan kokemisen ja tilallisten merkitysten kenttään. Erityisesti kuvallistuneen kulttuurin vaikutus ihmisen läsnäolon kokemukseen kiinnostaa häntä. Kuvataideakatemian lisäksi Astala on opiskellut Chicagon Taideinstituutin taiteen ja teknologian osastolla.

Valtion rakennustaidetoimikunnan palkintoperustelut:

Arkkitehdit Asmo Jaaksi (s.1966), Teemu Kurkela (s.1966), Samuli Miettinen (s.1967) ja Juha Mäki-Jyllilä (s.1965) perustivat vuonna 1998 arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n Turun kirjaston yleisen arkkitehtuurikilpailun voiton jälkeen. Sittemmin työryhmä on menestynyt yhteensä yli 40 arkkitehtuurikilpailussa niin Suomessa kuin ulkomailla. Ensimmäinen palkinto suunnittelukilpailuissa on osunut kohdalle jo 14 kertaa.

Työryhmän varhaisimpia julkisia töitä edustaa päiväkoti Leipuri Helsingin Myllypurossa. Joensuun yliopiston uudisrakennus Auroran ensimmäinen osa valmistui vuonna 2002 ja toinen osa vuonna 2006. Viikin puupaanuilla verhoiltu kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2005 ja on saanut jo tunnustusta myös ulkomailla. Turun uusi pääkirjasto avattiin yleisölle viime keväänä. Hämeenlinnan vanhan verkatehtaan muutos kulttuuri- ja kongressikeskukseksi on tuorein esimerkki kilpailuvoittojen myötä syntyneistä rakennuksista. Tikkurilan kulttuurikeskus sekä Meri-Matin koulu Espoossa odottavat vielä toteutustaan, samoin kuin Latviaan Riikaan suunnitteilla olevat asuintalo ja yliopistollinen sairaala.

Jaaksin, Kurkelan, Miettisen ja Mäki-Jyllilän töitä yhdistää tinkimätön tahto arkkitehtonisesti ja teknisesti korkealaatuiseen toteutukseen. Rakennukset ovat detaljeja myöten huolella suunniteltuja, hyvin aikaa kestäviä ja tilallisesti mielenkiintoisia. Rationaalista perusratkaisua höystää usein häivähdys veistoksellisuutta. Arkkitehtiryhmän töiden inhimillinen ajattomuus puhuttelee niin suurta yleisöä kuin ammattikuntaakin. Turun kirjasto on saanut kaupunkilaisilta runsaasti myönteistä palautetta. Riikaan suunnitteilla oleva uusi tulkinta jugend-asuinkerrostalosta on taas omaleimainen avaus asuntosuunnittelun kentällä ja kuvastaa hyvin työryhmän innovatiivisuutta, jota tarvitaan korkeatasoisen arkkitehtuurin luomiseksi.

Valtion valokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Jaakko Heikkilän (s. 1956) pitkäjänteisen, näkemyksellisen ja ammattitaitoisen taiteellisen työn teemoina ovat olleet 1990-luvun alusta lähtien kulttuuriset identiteetit - usein valtakulttuurien keskellä elävät pienet vähemmistöt. Heikkilä hahmottaa teemaansa ihmisten kautta kuvaamalla heitä omissa tiloissaan ja omissa maisemissaan. Heikkilän kuvat ovat intiimejä ja ne kertovat paitsi kohteesta myös kuvaajasta itsestään; hänen ilmiömäisestä kyvystään päästä lähelle kuvattaviaan, välittää heidän ajatuksiaan ja tunteitaan. Heikkilällä on kyky kommunikoida kuvattaviensa kanssa silloinkin kun yhteistä kieltä ei ole. Hänen taitonsa myötäelämiseen ja tasavertaiseen suhteeseen kuvattavien kanssa on ainutlaatuinen.

Heikkilä on julkaissut neljä valokuvateosta: Meänmaa (1992), Kirkas nöyryys (1997) ja Kukkolankoski (2006) keskittyvät Tornionlaaksoon ja sen ”meän kulttuuriin”. Neljäs kirja Pomorit (2001) on teos ihmisistä ja elämästä Vienanmeren rannikon kylissä Venäjällä. Viime vuodet hän on työskennellyt armenialaisteeman parissa ja se on vienyt hänet kuvausmatkoille Armenian lisäksi moniin muihin maihin kuvaamaan tätä hajaannuksissa elävää kulttuuria. Vaiettuja tarinoita – näyttelyn teokset ja tekstit kertovat armenialaisiin kohdistuneesta vainosta ja heidän selviytymisestään. Näyttely oli esillä mm. Venetsian biennaalin ohjelmistossa vuonna 2005.

-- -- --

Ytterligare information:
- bildkonst: konstsekreterare Ansa Aarnio, centralkommissionen för konst, tfn (09) 1607 7945
- filmkonst, arkitektur och fotokonst: konstsekreterare Seppo Kauhanen, centralkommissionen för konst, tfn (09) 1607 7378

pe, ch

Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin delar ut statsprisen för film-, bild-, byggnads-, och fotokonst tisdagen 2.10.2007 kl. 12.30 statsrådets festvåning, Södra Esplanaden 6, Helsingfors