Journalistipalkintojen perustelut

Martti Huhtamäen journalistinen ura kattaa useiden vuosikymmenien jakson, jona aikana hän teki merkittävää lehtimiestyötä muun muassa urheilujournalistina, päätoimittajana sekä ahkerana ja terävänä, kuvia kumartamattomana yhteiskuntakriittisenä kolumnistina. Hän toimi 11 vuotta Ilta-Sanomien päätoimittajana vaiheessa, jolloin maahan perustettiin toinen iltapäivälehti. Koventuneesta kilpailuasetelmasta huolimatta Martti Huhtamäellä on ollut suuri merkitys Ilta-Sanomien kehittämisessä. Hänen toimintansa pohja oli aina uutista etsivä, mutta journalismin perusarvoja kunnioittava. Iltapäivälehti kaivoi ja paljasti hänen aikanaan monia merkittäviä ja jopa kiusallisina pidettyjä asioita; Huhtamäki ei syyllistynyt itse eikä ohjannut toimitusta sensaatiojournalismiin. Huhtamäki säilytti johtamassaan lehdessä asiallisen journalistisen linjan ja loi perustan lehden myöhemmälle menestykselle. Martti Huhtamäen journalistisen toiminnan keskeinen periaate on ollut riippumattomuus; siihen kuuluu terve uteliaisuus, laajat yhteiskunnalliset kontaktit, ennakkoluulottomuus ja rohkeus. Huhtamäen journalistinen uteliaisuus ei rajoittunut vain painettuun viestintään, vaan myös sähköinen media on kiehtonut häntä. Hän on ollut ahkerasti mukana radiolähetyksissä ja televisio-ohjelmien vetäjänä. Aktiivikautensa jälkeen Martti Huhtamäki on osallistunut ja osallistuu edelleen yhteiskunnalliseen keskusteluun useissa lehdissä julkaistuilla kolumneillaan. Huhtamäen vahvimmat vaikuttamisalueet ovat urheilu ja liikunta sekä kunnallispolitiikka.

Sinikka Siekkisellä on pitkä ja merkityksellinen journalistinen ura. Siekkinen on jäämässä eläkkeelle elokuussa työskenneltyään toimittajana Yleisradiossa 36 vuotta. Sinikka Siekkinen kuuluu siihen raivaajasukupolveen, joka varhaisista työvuosistaan lähtien halusi uutistyössä myös naisten äänen kuuluville. Hän avasi ulkomaantoimittajan uran naistoimittajille aikana, jolloin esikuvia ei juurikaan ollut työskennellessään vuodesta 1971 lähtien TV-uutisten ulkomaantoimittajana. Siekkisen erikoisalueita olivat aluksi Pohjoismaat ja pohjoismainen yhteistyö. Vuonna 1984 Yleisradio teki historiaa, kun Sinikka Siekkisestä tuli yhtiön ensimmäinen naiskirjeenvaihtaja asemapaikkanaan Tukholma. Tänä aikana hän raportoi sekä radiolle että televisiolle eri Pohjoismaista seuraten niin taloutta kuin politiikkaa näissä maissa. Seuraava käännekohta Siekkisen uralla oli, kun hänet hyväksyttiin Harvardin yliopiston Fellow’s Program-ohjelmaan. Harvard halusi kasvattaa naiskiintiötä perinteisesti hyvin miesvaltaisessa kansainvälisen politiikan opinto-ohjelmassaan. Siekkinen tuli valituksi Yleisradiosta ja hän opiskeli Harvardissa vuosina 1992–93. Sinikka Siekkinen sai toistamiseen kirjeenvaihtajan pestin kun hänet 1995 nimitettiin Yhdysvaltain kirjeenvaihtajaksi Washingtoniin. Siekkisen esimerkki oli kantanut hedelmää, sillä 1990-luvun lopulla Yleisradion kirjeenvaihtajista lähes puolet oli naisia. Yhdysvalloista palattuaan hän on jatkanut työskentelyä Radion uutis- ja ajankohtaistoimituksen politiikan toimittajana. Koko uransa ajan Sinikka Siekkinen on ollut valmis ottamaan uusia haasteita ja hän on tuonut naisten ääntä kuuluville monin tavoin. Hän on rohkeasti puolustanut sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ollut valmis nostamaan esiin havaitsemiaan epäkohtia. Siekkinen on ollut myös edelläkävijä liikkuessaan joustavasti eri toimitusten ja ohjelmamuotojen välillä. Hän on pitkän työrupeamansa aikana ollut tekemässä niin uutis- kuin ajankohtaisohjelmia sekä radiossa että televisiossa.

Anneli Sundberg on jättänyt suomalaiseen politiikan journalismiin pitkän uransa aikana vahvat jäljet ja hän on ollut myös kehittämässä tätä journalismin erityisaluetta laadukkaaseen suuntaan. Sundberg on toiminut suomalaisen politiikan tulkitsijana jo yli 36 vuotta. Anneli Sundberg on Sanomien toimittajakoulun kasvatti koulun neljänneltä vuosikurssilta 1970–1971. Sen jälkeen Sundberg työskenteli noin vuosikymmenen ajan Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa erikoisalueenaan työmarkkinapolitiikka. Henkilöjuttuihin politiikan avainhahmoista Sundberg erikoistui 1980 -luvulla Helsingin Sanomain sunnuntaitoimituksessa ja Suomen Kuvalehdessä. Helsingin Sanomien politiikan toimitukseen Anneli Sundberg palasi esimieheksi vuonna 1988 ja siirtyi vuonna 1993 Helsingin Sanomien sunnuntaitoimitukseen. Anneli Sundbergin tarkkoihin havaintoihin ja vahvaan asiantuntemukseen sekä hyvään suomenkieleen perustuvat kirjoitukset suomalaisen politiikan merkkihahmoista ovat auttaneet tavallisia suomalaisia ymmärtämään ja myös arvostamaan suomalaista politiikkaa yhtä lailla sen sisäisiä lainalaisuuksia kuin myös kulissientakaisia siirtoja. Viime vuosina Sundbergin viikkokolumnit Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla ovat olleet aidointa Sundbergia; tarkkoja välähdyksiä ja havaintoja yhdistyneenä taitavasti kirjoittajan henkilöön. Sundberg on liikkunut tällä vaikealla journalismin alueella uskollisena omalle tyylilleen itsenä likoon laittaen. Useina kesinä Sundberg on myös työskennellyt Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksessa muokkaamassa lehden kannanottoja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Rolf-Lennart Wittingin yli 40-vuotinen journalistinen ura alkoi vuonna 1963, mutta vuosi 1981 merkitsi suurta muutosta. Tidningen Åland erotti tuolloin päätoimittajansa, joka johti ratkaisemattomaan ristiriitaan yrityksen johdon ja toimittajien välillä. Toimittajat valitsivat tuolloin oman tiensä ja perustivat uuden lehden Nya Ålandin. Rolf-Lennart Witting oli avainasemassa, kun ilmaisunvapautta puolustettiin Ahvenanmaalla. Witting järjesteli muun muassa lehden painamisen Turussa ahvenanmaalaisten kirjapainojen kieltäytyessä painamasta lehteä. Nya Ålandin perustaminen tyhjästä on edelleen täysin uniikki tapahtuma ainakin skandinaavisen lehdistön lähihistoriassa. Nya Ålandin toimittajana Rolf-Lennart Witting on hoitanut kaikkia toimittajatehtäviä. Hän on ollut päätoimittaja, toimitussihteeri, uutistoimittaja, urheilutoimittaja, politiikantoimittaja, kirjoittanut pakinoita ja ollut toimituspäällikkönä. Journalistiuransa aikana Rolf-Lennart Witting on vaikuttanut voimakkaasti maakunnan politiikkaan ja tehnyt merkittävää työtä ahvenanmaalaisessa tiedonvälityksessä.

Ylimääräinen sanomalehtimieseläke on 951,69 euroa kuukaudessa, ja se on verollista tuloa. Eläke myönnetään journalistista ansioista. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon myös hakijoiden varallisuusasema sekä toimeentulomahdollisuudet. Eläkkeet myönnetään hakemuksesta. Tänä vuonna hakemuksia oli 129. Palkinnot ja eläkkeet myöntää opetusministeriö toimittajalautakunnan esityksestä. Toimittajalautakunta koostuu journalistijärjestöjen ja opetusministeriön edustajista.

Henkilötietolain perusteella ylimääräisen sanomalehtimieseläkkeen saajien nimiä ei julkaista Internetissä ilman erillistä lupaa.

Lisätietoja: 
-  kulttuuriasiainneuvos Kristina Hautala-Kajos, puh. (09) 160 77218 
-  johtaja Rauno Anttila, puh. (09) 160 77470

Johtaja Rauno Anttila jakaa valtion journalistipalkinnot torstaina 15.6.2006 kello 12.00 valtioneuvoston juhlahuoneisto, Eteläesplanadi 6, Helsinki

- pe