Etusivu Tiede Kansainvälinen tiedepoliittinen yhteistyö

Kansainvälinen tiedepoliittinen yhteistyö

Kansainvälisen yhteistyön avulla vahvistetaan suomalaisen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Suomi on mukana keskeisissä kansainvälisissä tutkimusyhteistyöelimissä ja organisaatioissa sekä osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot ovat menestyneet hyvin EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa. Suomi on mukana eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä mm. osallistumalla aktiivisesti kansallisten tutkimusohjelmien verkottamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa hallinnonalan toimijoita hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten mukaisten prioriteettimaiden kanssa yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Prioriteettimaita ovat Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdysvallat.

EU:n tiedepoliittinen yhteistyö

EU:n tavoitteena on luoda eurooppalainen tutkimusalue (ERA), jolla harjoitetaan tutkimustyötä ja hyödynnetään tieteellisen tutkimuksen voimavaroja entistä paremmin Euroopan työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä seurataan vuosittain maakohtaisilla edistymisraporteilla (http://ec.europa.eu/research/innovation-union/pdf/state-of-the-union/2012/innovation_union_progress_at_country_level_2013.pdf). 

EU rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa jäsenmaissa puiteohjelmien kautta. Horisontti 2020 puiteohjelma (http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm) on seitsemänvuotinen ja se jakautuu kolmeen osaan; huipputason tieteeseen, teollisuuden johtoasemaan ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita vuosina 2014–2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa EU:n tutkimuspolitiikkaan liittyvien asioiden valmistelusta ja koordinoinnista yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vastuulla ovat mm. perustutkimukseen, tutkijoiden koulutukseen ja liikkuvuuteen, tutkimusinfrastruktuureihin, tieteen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa harjoitettavaan tutkimusyhteistyöhön liittyvät asiat. 

Euroopalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitea (ERAC) (http://www.consilium.europa.eu/policies/era/erac) on strateginen neuvoa-antava elin neuvostolle, komissiolle ja jäsenmaille tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta, joka on ERAn kehitykselle oleellisia. Muut ns ERA-ryhmät ovat: 

Tekesin yhteydessä toimiva EU:n tutkimus- ja innovaatio -ohjelmat EUTI tiedottaa EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista, neuvoo ohjelmiin hakeutuvia ja koordinoi ohjelmien kansallista yhteyshenkilöverkostoa.

Kansainväliset tutkimusorganisaatiot ja verkostot

Kansainväliset tutkimusorganisaatiot rakentavat ja tarjoavat tutkijoiden käyttöön suuria tutkimuslaitteistoja, joihin millään yksittäisellä maalla ei olisi varaa. Huipputieteen ohella näissä organisaatioissa tehdään merkittävää teknologian kehittämistyötä.

Suomi osallistuu useihin kansainvälisiin tutkimusorganisaatioihin, joita ovat mm.

  • Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN
  • Euroopan molekyylibiologian laboratorio EMBL
  • Euroopan avaruusjärjestö ESA
  • Euroopan eteläinen observatorio ESO
  • Euroopan synkrotronisäteilylähde ESRF
  • Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitos FAIR

Kansallisten tutkimusjärjestelmien yhteistyötä ja verkottumista edistäviä eurooppalaisia organisaatioita ovat mm.

  • Euroscience
  • tieteen ja teknologian yhteistyöjärjestö COST
  • sekä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ESFRI.

Globaaleja tiedepolitiikan foorumeja ovat mm. UNESCOn alaiset järjestöt sekä OECD:n komiteat ja työryhmät.

Naapurimaiden kanssa harjoitettava t&k-yhteistyö käsittää mm. pohjoismaisen yhteistyön, joka on laajenemassa myös Baltian maihin, arktisen tutkimuksen sekä Venäjä-yhteistyön. Pohjoismaisen tiedeyhteistyön edistämistä varten on perustettu Nordforsk-organisaatio.

Ministeriö kokoaa hallinnonalan toimijoita yhteisiin keskustelutilaisuuksiin ja toimiin hallitusohjelman, koulutus- ja kehittämissuunnitelman (linkki http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm01.pdf?lang=fi), korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (linkki http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi) sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten mukaisten prioriteettimaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä (Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä, Yhdysvallat).

Etusivu Tiede Kansainvälinen tiedepoliittinen yhteistyö