Etusivu Tiede Kansainvälinen tiedepoliittinen yhteistyö

Kansainvälinen tiedepoliittinen yhteistyö

Juha Sipilän hallitusohjelman vision mukaisesti Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen.

Hallituskauden tavoitteet osaaminen ja koulutus painopistealueelle ovat: 

  • Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa
  • Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.
  • Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
  • Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.
  • Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.

  
Kansainvälisen yhteistyön avulla vahvistetaan suomalaisen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Suomi on mukana keskeisissä kansainvälisissä tutkimusyhteistyöelimissä ja organisaatioissa sekä osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot ovat menestyneet hyvin EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa. Suomi on mukana eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä mm. osallistumalla aktiivisesti kansallisten tutkimusohjelmien verkottamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa hallinnonalan toimijoita yhteen ja solmii yhteistyösuhteita muiden maiden ministeriöiden ja toimijoiden kanssa silloin kun ministeriö pystyy toimillaan edesauttamaan korkeakoulujen ja hallinnonalan muiden toimijoiden kansainvälistymistä. Useissa ministeriön yhteistyöasiakirjoissa  ja sopimuksissa korkeakoulutuksella ja tieteellä on merkittävä rooli.

EU:n tiedepoliittinen yhteistyö

EU:n tavoitteena on luoda eurooppalainen tutkimusalue (ERA), jolla harjoitetaan tutkimustyötä ja hyödynnetään tieteellisen tutkimuksen voimavaroja entistä paremmin Euroopan työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä seurataan vuosittain maakohtaisilla edistymisraporteilla

EU rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa jäsenmaissa puiteohjelmien kautta. Horisontti 2020 puiteohjelma on seitsemänvuotinen ja se jakautuu kolmeen osaan; huipputason tieteeseen, teollisuuden johtoasemaan ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita vuosina 2014–2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa EU:n tutkimuspolitiikkaan liittyvien asioiden valmistelusta ja koordinoinnista yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vastuulla ovat mm. perustutkimukseen, tutkijoiden koulutukseen ja liikkuvuuteen, tutkimusinfrastruktuureihin, tieteen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa harjoitettavaan tutkimusyhteistyöhön liittyvät asiat. 

Eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitea (ERAC) on strateginen neuvoa-antava elin neuvostolle, komissiolle ja jäsenmaille tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta, joka on ERAn kehitykselle oleellisia. Muut ns ERA-ryhmät ovat: 

  • Yhteisen ohjelmasuunnittelun korkean tason ryhmä (GPC)
  • Kansainvälisen TKI-toiminnan strateginen foorumi (SFIC)
  • Inhimillisten resurssien ja liikkuvuuden ohjausryhmä (ERA Steering Group on Human Resources and Mobility, SGHRM)
  • Osaamisen siirron alatyöryhmä (ERAC Working Group on Knowledge Transfer ERAC-KT)
  • Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi (European Strategy Forum on Research Infrastructures ESFRI 

Tekesin yhteydessä toimiva EU:n tutkimus- ja innovaatio -ohjelmat EUTI tiedottaa EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista, neuvoo ohjelmiin hakeutuvia ja koordinoi ohjelmien kansallista yhteyshenkilöverkostoa.

Kansainväliset tutkimusorganisaatiot ja verkostot

Kansainväliset tutkimusorganisaatiot rakentavat ja tarjoavat tutkijoiden käyttöön suuria tutkimuslaitteistoja, joihin millään yksittäisellä maalla ei olisi varaa. Huipputieteen ohella näissä organisaatioissa tehdään merkittävää teknologian kehittämistyötä.

Suomi osallistuu useihin kansainvälisiin tutkimusorganisaatioihin, joita ovat mm.

  • Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN
  • Euroopan molekyylibiologian laboratorio EMBL
  • Euroopan avaruusjärjestö ESA
  • Euroopan eteläinen observatorio ESO
  • Euroopan synkrotronisäteilylähde ESRF
  • Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitos FAIR

Kansallisten tutkimusjärjestelmien yhteistyötä ja verkottumista edistäviä eurooppalaisia organisaatioita ovat mm.

  • Euroscience
  • tieteen ja teknologian yhteistyöjärjestö COST
  • sekä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ESFRI.

Globaaleja tiedepolitiikan foorumeja ovat mm. UNESCOn alaiset järjestöt sekä OECD:n komiteat ja työryhmät.

Naapurimaiden kanssa harjoitettava t&k-yhteistyö käsittää mm. pohjoismaisen yhteistyön, joka on laajenemassa myös Baltian maihin, arktisen tutkimuksen sekä Venäjä-yhteistyön. Pohjoismaisen tiedeyhteistyön edistämistä varten on perustettu Nordforsk-organisaatio.

Ministeriö kokoaa hallinnonalan toimijoita yhteisiin keskustelutilaisuuksiin ja toimiin hallitusohjelman mukaisesti sekä valittujen prioriteettimaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä (Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä, Yhdysvallat).

Etusivu Tiede Kansainvälinen tiedepoliittinen yhteistyö