Etusivu Puheet Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari

Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari

Ajankohta
21-11-2011
Puhuja
Jukka Gustafsson
Tilaisuus/Paikka
Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari, Musiikkitalo, Helsinki
Hyvä korkeakoulujen ja tiedelaitosten johto,

On hienoa kokoontua tänään täällä Musiikkitalossa, tulevan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Olen todella iloinen, että taideyliopistot päättivät yhdessä ottaa haasteen vastaan ja lähteä kehittämään meille entistä tasapainoisempaa yliopistolaitosta ja entistä vahvempaa taiteeseen ja kulttuuriin panostavaa Suomea.

Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Nämä sanat tiivistävät hallituksen yhteiset arvot ja toimintalinjan.

Hallitus on aloittanut toimintansa varsin haastavassa tilanteessa. Haluamme edistää kansakuntamme hyvinvointia ja osaamista toimintaympäristössä, jossa luottamus useiden maiden kykyyn hoitaa velvoitteensa horjuu ja maailmantalous on poikkeuksellisen herkässä tilanteessa. Suomessa lisähaasteen tuo julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje. Samalla kun kaikkia menokohteita tarkastellaan kriittisesti on uskallettava panostaa tulevaisuutta rakentavaan osaamiseen.

Tämä näkyy hallituksen konkreettisissa painopisteissä, jotka ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Pitää vastata välittömiin taloudellisiin haasteisiin, mutta pitää myös tähytä kauemmaksi.

Hallitus kehittää suomalaista ja pohjoismaista hyvinvointimallia. jossa yhdistyvät globaali, kilpailukykyinen ja avoin talous sekä välittävä ja tasa-arvoinen sivistysyhteiskunta. Avoin ja kilpailukykyinen talous tuo tuloja, joilla laadukkaat julkiset palvelut - kuten koulutus - voidaan rahoittaa. Kansalaisten tasa-arvo ja osallistuminen yhteiskunnan rakentamiseen turvaavat kilpailukykymme pohjan. Ei siis ole kilpailukykyä ilman tasa-arvoa.

Pitkällä aikavälillä julkisen talouden pohjaa heikentää työikäisen työvoiman supistuminen ja palvelutarpeiden kasvu. Hallitusohjelmassa linjattiin ja budjettineuvotteluissa sovittiin valtion taloutta sopeuttavista toimista, jotka lisäävät valtion tuloja, vähentävät valtion menoja ja pienentävät velanottotarvetta. Suunnitellut finanssipoliittiset keinot menoleikkauksineen ja veronkiristyksineen ovat tämän hetken välttämättömyys.

Tällä hetkellä taloudelliset näkymät antavat aihetta huoleen ja joudumme myös Suomessa valmistautumaan pahemman varalle. Hallitus joutuu ensi kevään kehysvalmistelun yhteydessä arvioimaan talouden kestävyyden vahvistamiseksi mahdollisesti tarvittavia lisätoimia.

Jo hallitusohjelmaneuvotteluissa tehtiin hyvin raskaita ratkaisuja säästöistä, mutta säästöistä sovittiin yhdessä ja yhdessä tämä hallitus toteuttaa päätetyt säästöt. Tehtyjä säästöpäätöksiä ei voida muuttaa, mutta säästöjen toteuttamiseen ja seurauksiin voidaan vaikuttaa suuresti.

Hyvin tärkeänä pidän sitä, etteivät säästöt johtaisi eri koulutussektorien, eri koulutusmuotojen tai eri koulutusasteiden väliseen vastakkainasetteluun. Säästöt kohdistuvat eri tavoin eri koulutusmuotoihin ja ne myös vaikuttavat eri tavoin. Kaikki ovat kuitenkin yhdessä mukana kantamassa vastuuta.

Omasta puolestani voin luvata, että näinä vaikeina aikoina tulen taistelemaan kaikkien koulutusmuotojen puolesta. Minä en tule suostumaan koulutuksen eri sektorien asettamiseen vastakkain. Koulutuksen kehittäminen on yhteistä sivistyksellistä toimintaa. Aikuiskoulutusta ei ole ilman perusopetusta, korkeakouluja ei ilman toista astetta, peruskoulua ei ilman korkeakouluja. Minkään koulutusasteen tai muodon terve kehitys ei voi tapahtua muun koulutuksen kurjistamisen kustannuksella vaan kaiken koulutuksen kohtalo on menestyä tai epäonnistua yhdessä. Ja kaiken perustana on tieteen ja tutkimuksen kautta syntyvä uusi tieto ja ymmärrys. Tällaiseen kokonaiskuvaan minä pohjaan toimintani.

Juuri tämän vuoksi pidän erittäin tärkeänä, että pystymme yhteistoimintaan nyt, kun se on tarpeen. Nyt jos koskaan meillä täytyy olla yhteinen visio siitä, mitä kohti olemme kulkemassa ja mitä tulevaisuudelta tavoittelemme.

Hyvät matkakumppanini sivistyksen tiellä,

Me tarvitsemme uusia, innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Näiden ratkaisujen löytämisessä korkeakoulut ja tiede ovat eturintamassa.

Voimme vastata alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vain jatkamalla pitkäjänteistä panostusta koulutukseen ja tutkimukseen vallitsevien taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Koulutusjärjestelmä, erityisesti korkeakoulut, voivat vaikuttaa toiminnallaan merkittävästi talouden uudistumiseen sekä tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvuun. Suomen poikkeuksellisen nopea nousu tuottavuuden ja teknologian eturintamaan ei olisi ollut mahdollista ilman määrätietoista panostamista osaamiseen. Saavutukset ovat perustuneet laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, yksityisen ja julkisen sektorin pitkäjänteisiin panostuksiin tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä hyvin toimiviin, verkostoituneisiin instituutioihin.

Suomen panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat vain puoli prosenttia maailman panostuksista, mutta suhteellisesti maailman kärkeä. Asemoidumme kärkisijoille innovaatiotoiminnan panos- ja tuotosvertailuissa, tieteellinen julkaisutoiminta on bruttokansantuotteeseen ja väkimäärään nähden laajaa. Tutkijoidemme julkaisut saavat myös paljon viittauksia. Muutama vuosi sitten havaittu pieni notkahdus tieteellisessä julkaisutoiminnassa näyttäisi korjautuneen.

Suomeen tuleva kansainvälinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus on kuitenkin edelleen verraten vähäistä. Tutkimus- ja tutkijakoulutusyhteistyö tutkimuslaitosten, julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa on keskittynyt harvoihin korkeakouluihin ja koulutusalakohtaiset erot ovat isoja. Hyvällä syyllä voin todeta, että suomalainen tutkimus on joillakin aloilla aivan maailman kärkeä, mutta kärki on kovin kapea.

Meidän on kyettävä uusiutumaan ja löydettävä ne henkiset ajurit, jotka auttavat menestymään globaalissa maailmassa. Oikean ponnistuskohdan osoittava askelmerkki kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa menestymiselle ovat kansalliset valinnat ja se, että kohdennamme taloudellisia, henkilöstö- ja muita resursseja tieteellisesti ja teknologisesti korkeatasoisiin, riittävän suuriin, kriittisen massan saavuttaviin kansainvälisen tason tutkimusympäristöihin. Suomen valitsema tie on kokonaisvaltaisen kehittämisen tie strategisia valintoja tehden.

Yliopistot panostavat voimavarojaan omien profiiliensa ja painoalojensa vahvistamiseen. On toivottavaa, että Suomen Akatemia pystyy tulevaisuudessa tukemaan rahoituksellaan yhä enemmän yliopistojen strategisia valintoja. Juuri painoaloilta voimme odottaa syntyvän kansainvälisesti kiinnostavia tutkimuksen läpimurtoja, jotka vahvistavat korkeakoulujemme kansainvälistä näkyvyyttä ja tekevät niistä haluttuja yhteistyökumppaneita.

Laadukas ja kilpailukykyinen tutkimus edellyttää myös ajanmukaisia, korkeatasoisia tutkimusinfrastruktuureja. Hallitus on talousarviossa sitoutunut kohdentamaan lisäinvestointeja tutkimusinfrastruktuureihin. Eurooppalainen tiekartta ja kansalliset tiekartat ovat antaneet hyvän pohjan tutkimusinfrastruktuurien kehittämiselle. Valmistelemme parhaillaan kansallinen asiantuntijaryhmän perustamista käsittelemään tutkimusinfrastruktuuriasioita ja päivittämään kansallisen tiekartan. Suomen Akatemialla tulee olemaan keskeinen rooli asian valmistelussa.

Pidän erinomaisen tärkeänä, että Suomen Akatemia ja opetus- ja kulttuuriministeriö sekä yliopistot muodostavat yhdessä myös julkisessa keskustelussa näkyvän vahvan tiedepoliittisen ytimen. Se edellyttää yhteistä keskustelua ja näkemyksen muodostamista halutusta tulevaisuudesta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Tutkimus- ja kehitystoimintamme haasteena on edelleen ohut kansainvälisyys. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää korkeakoulujen aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti strategisilla painoaloillaan. Tärkeää on tunnistaa myös nousevien talouksien – Kiinan, Intian, Brasilian ja Afrikan – tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Yliopistolain myötä säädösympäristö on uudistettu tukemaan laadun ja vaikuttavuuden parantamista ja korkeakoulujen omaa strategiatyötä.

Hyvät isänmaan ja ihmiskunnan palvelijoiden kasvattajat,

Yksi hallitusohjelman keskeisimmistä tulevaisuussuuntautuneista tavoitteista on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Suomi sijoittuu OECD-maiden kärki-joukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa. Monilla näistä mittareista menestymme erinomaisesti, joillakin niistä asemamme on heikentynyt arvaamattoman nopeasti ja tilanne vaatii parannustoimia.

Osaamiseen ja luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää. Osaavat ihmiset ovat menestyksemme edellytys; vahva ja korkealaatuinen koulutusjärjestelmä sen perusta.

Koulutusjärjestelmän kaikkien osien täytyy tukea toisiaan, jotta voimme saavuttaa tavoitteen ponnistaa maailman osaavimmaksi kansakunnaksi. Laadukas varhaiskasvatus luo pohjaa oppimiselle ja luovuudelle, peruskoulu antaa sivistyspohjan sekä käytännön tietoja ja taitoja, joiden varaan rakennamme työelämää ja hyvinvointia palvelevaa osaamista ja tulevaisuutta luovaa tutkimusta sekä luovaa innovatiivisuutta lisäävää taiteellista toimintaa. Väestön vanhetessa ja nuorisoikäluokkien pienetessä meillä tulee olla laadultaan ja rakenteiltaan toimiva koulutusjärjestelmä, jonka avulla voimme turvata osaavan työvoiman riittävyyden ja sen oikeanlaisen kohdentumisen sekä tarjota työssä oleville riittävät osaamisen uusintamis- ja päivittämismahdollisuudet.

Työurien pidentäminen on paitsi yksi keskeisistä askelmerkeistä matkalla maailman osaavimmaksi kansakunnaksi, on se myös välttämättömyys maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistumiselle ja taloudellisen pohjan kestävyydelle. Korkeakoulut voivat pidentää työuria erityisesti niiden alkupäässä. Tärkeä tavoite on valintajärjestelmien uudistaminen ja ohjauksen lisääminen niin, että opiskelijan valintatilanne helpottuu. Korkeakoulupaikkojen käyttöä tehostaa myös se, että ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien mahdollisuuksia päästää opiskelemaan parannetaan haku- ja valintajärjestelmää uudistamalla.

Tämän lisäksi nuoret tulisi kouluttaa oman alansa huippuosaajiksi nykyistä nopeammin. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset opiskelijat aloittavat opintonsa myöhemmin ja valmistuvat vanhempina kuin OECD- ja EU-maissa keskimäärin. Suomessa 25-29-vuotiaiden ikäryhmästä yli 25 % on koulutuksessa, kun vastaava osuus OECD- ja EU -maissa on alle 15 %. Kun otetaan huomioon, että nuorissa ikäluokissa olemme korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän osalta OECD:n keskikastia, on osuus erittäin huomattava.

Vain noin puolet opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon 7 vuoden sisällä opintojen aloittamisesta ja läpäisyaste suhteessa aloittaneisiin on vain 51 prosenttia. Tilanne ei ole hyväksyttävä.

On ensiarvoisen tärkeää, että korkeakoulut käynnistävät toimenpiteitä opintoprosessien kehittämiseksi ja tehostavat opiskelijoista huolehtimista, jotta opiskelijat valmistuvat ja saavat laadukkaat ja ajanmukaiset valmiudet työelämää varten. Tutkintokoulutuksen korkean laadun lisäksi on tärkeää, että yliopistot takaavat systemaattisen ja laadukkaan koulutuksen tutkijakoulutettaville. Korkeakoulujen tulee myös tarjota kattavasti aikuiskoulutusta, jolla voidaan luoda edellytyksiä vastata muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksiin.

Hyvät tiedon ja rahoituksen etsijät,

Hallitusohjelman mukaisesti tulee huolehtia siitä, että korkeakouluverkko säilyy alueellisesti kattavana niin, että koulutuspalvelut ovat tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Samalla korkeakouluverkkoa on kuitenkin tiivistettävä, jotta syntyy riittävän laajoja ja monipuolisia osaamis- ja tutkimusympäristöjä. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tulee jatkaa ja pystyä vapauttamaan voimavaroja vakiintuneista rakenteista uuteen, innovatiiviseen kehittämistyöhön.

Toivon myös yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta ja tiedelaitoksilta omaa aktiivisuutta toimintarakenteiden ja toimintatapojen uudistamisessa. Nämä ratkaisut eivät ole kenellekään helppoja, paljon helpompaa olisi antaa kuin ottaa.

Viime aikoina paljon puhututtaneet ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset ovat välttämättömyys, jotta koulutustarjonta täyttää työelämän ja yhteiskunnan odotukset ja julkiset voimavarat käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Leikkauksista huolimatta koko maan ja alueiden koulutusmahdollisuuksia saadaan samanaikaisesti parannettua.

Nyt mainittujen tavoitteiden sisäänkirjoittaminen korkeakoulujen ohjausprosesseihin on ensiarvoisen tärkeää. Vielä tärkeämpää on, että korkeakoulut onnistuvat asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Odotukseni kohdistuvat myös tänään luovutettavaan työryhmän ehdotukseen yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen. Työurien pidentämiseen liittyvät toimet, koulutusjärjestelmän rakenteiden, laadun ja tehokkuuden parantaminen sekä koulutustarjonnan oikea ja ennakoiva suuntaaminen sekä kytkeytyminen kansainvälisiin osaamisverkostoihin ovat keskeisiä askelia kohti tavoitettamme vuonna 2020. Nämä samat toimet ovat myös koulutus- ja tutkimuspolitiikan keinoja vakauttaa julkista taloutta.

Korkeakoulujen ja tiedelaitosten toiminnan laadun paraneminen luo myös edellytyksiä rahoituspohjan monipuolistamiselle. Kansallisten rahoituslähteiden rinnalla edellytykset saada kansainvälistä kilpailtua rahoitusta paranevat. Pidän tärkeänä, että yliopistot hyödyntävät strategioidensa toteuttamisessa aktiivisemmin kansainvälistä ja muuta ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Ammattikorkeakouluillakin edellytykset rahoituspohjan monipuolistamiseen ovat olemassa. Julkiset rahoitusorganisaatiot, erityisesti Tekes, mutta entistä vahvemmin elinkeinoelämä ja myös julkisen sektorin toimijat voivat muodostua hyvinkin tärkeiksi tutkimus ja kehitystoiminnan rahoittajiksi. On tärkeää, että ammattikorkeakoulut tunnistetaan tulevaisuudessakin tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi, joiden toimintaan alueilla sitoudutaan vielä nykyistä vahvemmin. Itse ajattelen, että ammattikorkeakouluilla on otettavissa suurempi rooli innovaatiotoiminnassa. Kukaan ei sitä roolia anna, se on ammattikorkeakoulujen itse otettava.

Hyvät kuulijat,

Ammattikorkeakoulujen uudistaminen on yksi hallituskauden keskeisistä koulutus- ja tiedepoliittisia uudistuksia - askelmerkki tulevaan. Tavoitteenamme on kansainvälisesti arvostettu ja vastuullinen ammattikorkeakoulu, joka on osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Uudistusprosessin tavoitteena on luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset tällaiselle ammattikorkeakoululle.

Hallitus käsitteli viime viikolla iltakoulussaan amk-uudistuksen yleisiä tavoitteita ja reunaehtoja. Niin kuin hyvin on tiedossa, riittää kunta-valtio -rahoitussuhteen järjestelyissä edelleen selvitettävää. Selvitykset tulevat tältä osin etenemään nopeasti ja olen varma, että asiaan löytyy hedelmällinen ratkaisu. Olen halunnut korostaa myös sitä, että vaikka avonaisia kysymyksiä yhä on, pystymme hallituksen piirissä yhdessä löytämään tavat, joilla saavutamme uudistuksen tärkeimmät tavoitteet.

Hyvät kuulijat,

Osaamistason noston rinnalla on tärkeää koulutuksellisen tasa-arvon saavuttaminen. Hallituksen tavoitteena on vähentää koulutuksen periytyvyyttä, kaventaa sukupuolten välistä eroa koulutussaavutuksissa ja estää peruskoulujen eriytyminen. Koulutuksellinen tasa-arvo on pienen kansakunnan vahvuus. Suomi on useiden kansainvälisten vertailujen mukaan sekä koulutuksen saavutettavuuden että oppimistulosten suhteen yksi tasa-arvoisimmista maista. Koulutus periytyy kuitenkin myös Suomessa ja tämän suhteen meillä on tehtävää vielä edessämme. Tasa-arvo on totta koulutuksessa vasta kun kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen eikä tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Koulutuksellisten erojen vähentäminen ja koulutuksen periytyvyyden ehkäiseminen on tärkeää myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Nuoren putoaminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle peruskoulun jälkeen on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestämätöntä.

Edellä mainittuja tavoitteita toteutamme myös nuorten yhteiskuntatakuulla. Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet hankkeen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä. Tavoitteena on taata jokaiselle nuorelle jokin mielekäs toiminnan muoto, koulutuksesta ja harjoittelusta aina työpaikkaan saakka. Yhteiskuntatakuulla haluamme vahvistaa tulevaisuuden uskoa ja auttaa nuoria eteenpäin elämässä siten, että he ottavat vastuuta itsestään ja läheisistään. Samalla vahvistamme työnteon ensisijaisuuden periaatetta ja henkeä.

Lopuksi, hyvät kuulijat,

Uskon, että meiltä löytyy tahtoa puhaltaa yhteiseen hiilen siten, että suomalainen korkeakoululaitos vuonna 2020 on laadukas, tasa-arvoinen, kansainvälinen, vaikuttava ja tehokas kokonaisuus. Uskon, että meidän yhteinen tahtomme on rakentaa kestävä ja tasa-arvoinen koulutusjatkumo aina varhaiskasvatuksesta korkeimpiin opintoihin ja aikuiskoulutukseen.

Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat yhteiskuntavastuu ja kestävän kehityksen periaatteet. Korkeakoululaitos muodostuu kansainvälisesti vetovoimaisista omille vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, jotka kehittävät monipuolisesti yhteiskuntaa ja työelämää ja vastaavat työvoiman ja uuden tiedon tarpeeseen ja ovat kansainvälisesti haluttuja yhteistyökumppaneita.

Kun tässä onnistumme, voimme todeta, että isänmaa on jätetty paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville!
Etusivu Puheet Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari