Etusivu Puheet Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin avajaisistunto Hämeenlinnassa

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 11. Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin avajaisistunnossa

Ajankohta
06-10-2010
Puhuja
Stefan Wallin
Tilaisuus/Paikka
11. suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Hämeenlinna
Arvoisa Ministeri, hyvät foorumin osanottajat,

Toivotan kaikki foorumin osanottajat lämpimästi tervetulleiksi 11. Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin. Tässä foorumissa keskitymme taide- ja kulttuurikasvatuksen ja luovan talouden kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Teeman kumpikin aihekokonaisuus sopii hyvin isäntä-kaupunkimme Hämeenlinnan osaamisprofiiliin. Hämeenlinnan kaupunki panostaa voimakkaasti nuoriin ja koulutukseen.

Hämeenlinna on myös tehostanut kulttuurisektorin palveluja ja hallintoa osana laajempaa julkisten palvelujen uudistustyötä. Tämän työn tuloksista saamme nauttia jo tämän foorumitapahtuman yhteydessä. Käytän tässä tarjoutuvaa tilaisuutta hyväkseni ja kiitän Hämeenlinnaa foorumivalmisteluista ja tapahtuman isännöimisestä. Tervehdyspuheenvuoroni aluksi minulla on kunnia lukea Suomen tasavallan presidentin Tarja Halosen tervehdys Hämeenlinnan foorumin osanottajille

Arvoisa kollega, hyvät suomalaiset ja venäläiset toimijat!

Kulttuurifoorumeista on tullut vuotuinen tärkeä tapahtuma, jossa pääsemme vaihtamaan kuulumisia ja näkemyksiä teidän, taiteen ja kulttuurin alan toimijoiden, kanssa sekä kehittämään uusia yhteistyöaloitteita kollegani, Venäjän federaation kulttuuriministerin, kanssa. Hämeenlinnan foorumitapahtuma on jo neljäs ja tällä erää viimeinen foorumi minulle tämän hallituksen kulttuuri- ja urheiluministerinä. Olemme kaikki tehneet paljon töitä taide- ja kulttuurisektorin kehittämiseksi ja saavuttaneet myös hyviä tuloksia.

Huolimatta valtiontalouden säästötarpeista vuoden 2011 talousarvioesityksessä taiteen ja kulttuurin käyttöön saadaan uutta määrärahaa 8,2 miljoonaa euroa. Taiteen ja kulttuurin toimialan määrärahojen kokonaismäärä on ensi vuonna 411,2 milj. euroa, jossa on kasvua nykyiseen 2,1 %. Liikunnan määrärahojen lisäys on noin 4,1 % (+ 5,2 milj. euroa ). Nuorisotyön määrärahat säilyvät likimain tämän vuoden tasolla. Lisäksi taiteen veikkausvoittovarat kasvavat 9,9 miljoonaa euroa.

Näillä määrärahoilla panostetaan mm. alueellisen taiteen ja näyttämötaiteen, erityisesti vapaiden ryhmien edistämiseen. Tuetaan kotimaisen elokuvan tuotantoa, suurtapahtumia kuten Helsinki World Design Capital 2012 ja Suomen Frankfurtin kirjamessujen teemavuoden 2014 valmisteluja sekä kulttuurivientiä.

Nykyinen hallitus on panostanut voimakkaasti taide- ja kulttuurisektorin pitkänaikavälin kehittämistyöhön. Viime vuonna valmistui Kulttuuripolitiikan strategia, joka ulottuu vuoteen 2020 ja tänä kesänä annettiin eduskunnalle selonteko kulttuurin tulevaisuudesta. Molemmissa on käsitelty kattavasti kansainvälistymistä, kulttuurin taloudellisen perustan monipuolistamista ja luovaa taloutta sekä yhteiskuntamme lisääntyvää monikulttuurisuutta.

Pitkänaikavälin strategiassa on hahmotettu muuttuvaa toimintaympäristöä sekä sen pohjalta nousevia uusia kehittämishaasteita tulevaisuudessa. Lähtökohtana on, että kulttuurin merkitys yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti ja uusina painopisteinä nousevat esiin kulttuurin sosiaaliset vaikutukset, kestävän kehityksen vaatimukset ja monikulttuurisuus.

Kun eduskunta on käsitellyt selonteon kulttuurin tulevaisuudesta, päivitetään myös kehittämisstrategiaa tarvittavilta osin. Laaja-alainen kehittämisstrategia on opetus- ja kulttuuriministeriössä laatuaan ensimmäinen. Edellinen kulttuuripoliittinen selonteko eduskunnalle tehtiin vuonna 1993.

Rajat ylittävä foorumitoiminta on seurannut aikaansa ja kehittänyt toimintaansa mm. ylittämällä rohkeasti taidealakohtaisia ja sektorikohtaisia raja-aitoja. Huomionarvoista on, että suurin osa tämänvuotisista hanke-ehdotuksista oli poikkitaiteellisia (11 kpl).

Lisäksi foorumitoiminnan laaja-alaisuus on vakuuttavaa. Hämeenlinnassa neuvotellaan tänään ja huomenna kirjallisuuden, sanataiteen ja kirjastoyhteistyön, museoalan, arkeologian ja rakennustaiteen, poikkitaiteellisen alan sekä kuvataiteen, elokuvan ja muotoilun alan hankkeista. Myös teatterin, nukke- ja musiikkiteatterin, perinnekulttuurin, monialaisten koulutushankkeiden sekä lasten ja nuorten poikkitaiteellisten hankkeiden osalta järjestetään neuvottelut.

Suomessa vuoden alusta voimaan astuneesta alueellisen hallinnon uudistuksesta haetaan vielä uutta vipuvoimaa tuloksekkaan foorumitoiminnan vahvistamiselle tulevaisuudessa. Foorumitoiminnan keskeisiä tavoitteita on alueellisen vaikuttavuuden lisääminen. Siihen tähtää myös tämän vuoden alussa uudistunut Suomalainen foorumityöryhmä.

Siinä foorumin alueellista toimintaa kehittävät yhdellätoista eri alueella sijaitsevan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö eli ELY -keskuksen edustajaa. Nämä työryhmän uudet jäsenet tulevat Etelä-Pohjanmaalta, Etelä-Savosta, Hämeestä, Kaakkois-Suomesta, Kainuusta, Lapista, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta, Satakunnasta, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Alueellinen kattavuus on hyvä!

Minulla ja kollegallani ministeri Avdejevilla on tavoitteena kehittää myös foorumitoiminnan resurssipohjaa. Foorumin yhtenä perusajatuksena on ollut uusien toimijoiden välisten kontaktien mahdollistaminen ja projektiyhteistyön lisääminen. Keskustelemme tänään erityisesti uusille hankkeille suunnattavasta tuesta, sitä voidaan kutsua vaikka yhteistyöprojektien käynnistämisrahaksi, jonka avulla uusi idea saadaan käyntiin. Tästä kuulette varmasti myöhemmin lisää kun olemme käyneet asiaa koskevat keskustelut. Kutsumme myös eri alueiden kulttuurihallinnot Suomessa ja Venäjällä mukaan kehittämään tukimuotoja, joiden avulla toimijat saavat foorumeissa syntyvät uudet hankeideat käyntiin.

Ensi keväänä päättyvällä ministerikaudellani Suomi on halunnut kasvattaa taiteen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota kulttuurisektorin alati lisääntyvään kansantaloudelliseen merkitykseen sekä niihin mahdollisuuksiin, joita globaalit markkinat meille tarjoavat. Näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet valmistellessamme pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta tämän hallituskauden aikana.

Nyt minulla on ilo kertoa, että valmistelutyö on tuottanut tulosta. EU:n komissio, yhdeksän EU-jäsenmaata, Venäjä, Norja ja Islanti ovat tämän vuoden toukokuussa allekirjoittaneet kumppanuuden perustamisasiakirjan Pietarissa. Samalla Pietarin kaupunki ja Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestivät toimijoille mittavan kulttuurifoorumin kulttuurikumppanuuden tulevista tavoitteista ja painopistealueista. Nyt työstetään kumppanuuden toimintaohjelmaa, jolla kehitetään luovien alojen, mm. kulttuurimatkailun, musiikin, arkkitehtuurin ja designin, peliteollisuuden, yrityshautomoiden toimintaedellytyksiä ja rahoituslaitosten välistä yhteistyöstä.

Tärkeimpänä tulevaisuuden visiona on luoda uusia kumppanuuksia ja rahoitusmalleja, jotka lisäävät pohjoisen ulottuvuuden alueen kansainvälistä kilpailukykyä. Samalla voimme monipuolistaa kotimarkkinoittemme kulttuurisektorin tuotantoa ja palveluja. Kulttuurikumppanuuden avulla voimme kehittää toimintamuotoja, joilla vastata EU:n ja yksittäisten PU-maiden tulevaisuutta luotaaviin strategioihin ja kasvuhaasteisiin niin kulttuurin kuin elinkeinoelämän sektoreilla. Paljon on jo tehty ja paljon on vielä työtä edessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut taide- ja kulttuurikentän kahdenkeskistä ja monenvälistä kansainvälistymistä jo viiden vuoden ajan erityisellä Taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmalla. Ensi vuonna ohjelman kautta myönnettävä määräraha kentän toimijoille nousee lähes 30 %, yhteensä 100 000 eurolla.

Tämän aamupäivän aikana pääsemme uppoutumaan Hämeenlinnan foorumin teemaan "Taide- ja kulttuurikasvatus sekä luovan talouden kehitys", kun suomalaiset ja venäläiset asiantuntijat pääsevät pian aloittamaan foorumiteemaa keskustelut moderaattorin johdattamina.

On erinomainen asia, että osana Hämeenlinnan kulttuurifoorumia on huomenna koko päivän kestävä teemaseminaari kirjastoalan yhteistyöstä Suomen ja Venäjän välillä. Kirjastoyhteistyön kehittämistarpeita on myös sivuttu kollegani kanssa käymissämme yhteisissä ministeri-keskusteluissa aiempien foorumitapaamisten yhteydessä.

Huomisessa seminaarissa käsitellään molempien maiden kirjastolaitoksia koskevia linjauksia, lainsäädäntöä, rahoitusta ja kirjastohallinnon rakenteita. Seminaarissa on myös molempien maiden puheenvuorot digitaalista kirjastohankkeista ja kirjastoaineistojen digitalisoinnista, johon Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta on panostettu merkittävästi viime vuosina. Seminaarissa kerrotaan alustavasti vuonna 2012 Helsingissä pidettävän kirjastoalan suurtapahtuman eli Ifla -konferenssin teemoituksesta ja suunnitteluprosessista.

Konferenssin pitäminen Helsingissä luo hyvät mahdollisuudet pohtia myös Suomen ja Venäjän kirjasto-organisaatioiden yhteistyö-mahdollisuuksia konferenssiin liittyvien oheistapahtumien järjestämisessä. Seminaarissa esitellään lisäksi jo käynnistyneitä ja täällä käynnistyviä kirjastohankkeita. Aikaisempi yhteistyö on ollut antoisaa ja nostanut esiin tarpeen laajentaa vuoropuhelua Suomen ja Venäjän federaation kirjastohallinnon tasolle.

Suomen ja Venäjän kirjastoilla on muiden kirjastojen tavoin universaalina tehtävänä tiedon ja kulttuurin saatavuuden turvaaminen sekä aiemman ja uuden kulttuuriperinnön siirtäminen aina uusille sukupolville. Kirjastoja koskevat haasteet ovat yhteisiä.

Minulla on ilo todeta, että kirjastoalan teemaseminaari luo erinomaisia edellytyksiä käynnistää Suomen ja Venäjän kesken laajempi lähivuosien yhteistyöohjelma, josta olisi molemminpuolista ja konkreettista hyötyä kirjastojen kehittämisessä. Toivotan seminaariin osallistujille antoisaa ja tuloksellista seminaaripäivää.

Hyvät foorumin osanottajat, hyvät ystävät!

Olen saanut perehtyä kanssanne foorumitoimintaan ja olla kehittämässä sitä jo neljän vuoden ajan. Haluan nyt henkilökohtaisesti kiittää teitä kaikkia ja erityisesti kollegaani, Aleksandr Alekseejvitšia.

Olen saanut tutustua kauttanne venäläiseen kulttuuriin ja Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumitoimintaan sekä oppia paljon uutta venäläisestä kulttuurista. Yhteistyömme aikana olen vieraillut Tverissä, Jaroslavlissa ja Syktyvkarissa sekä isännöinyt kollegaani Helsingissä, Jyväskylässä ja nyt täällä Hämeenlinnassa.

Foorumitoiminnan keskiössä olette te toimijat ja alueiden kulttuurihallintojen työntekijät. Teidän aktiivisuutenne ja halunne luoda uutta on koonnut tähänkin foorumiin 330 osanottajaa. Näiden kahden päivän aikana tullaan käymään ainakin 75 yhteistyöneuvottelua eri alojen yhteistyöprojekteista.

Olen varma, että tämä foorumitapahtuma tarjoaa myös lukemattomia ja ennalta arvaamattomia mahdollisuuksia tutustua uusiin toimijoihin ja uusiin ideoihin.

Toivotan teille kaikille antoisia ja työntäyteisiä foorumipäiviä. Hämeenlinna tarjoaa meille varmasti innostavan toimintaympäristön työskennellä sekä nuorekkaan ja värikkään ohjelman, jonka avulla pääsemme myös vapaamuotoisesti tutustumaan isäntiimme ja toisiimme.
Etusivu Puheet Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin avajaisistunto Hämeenlinnassa