Etusivu Puheet Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Pohjoinen ulottuvuus ja kulttuuri - konferenssissa

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Pohjoinen ulottuvuus ja kulttuuri - konferenssissa

Ajankohta
08-10-2007
Puhuja
Ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Tilaisuus/Paikka
Pohjoinen ulottuvuus ja kulttuuri - konferenssi, Kajaani

Puhe englanniksi / Speech in English
Puhe venäjäksi / По-русски

(muutosvarauksin) 

Arvoisa ministeri, arvoisat suurlähettiläät,
konferenssivieraat!

Kulttuuriministerimme Stefan Wallin antoi tälle konferenssille kolme tehtävää:
1. tarjota aineksia EU-Venäjä kulttuurin yhteistyöohjelman valmisteluun, ja
2. pohjoismais-venäläisen kulttuuriyhteistyön toimintaohjelman valmisteluun ja
3. arvioida pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden muodostamistarvetta ja -mahdollisuuksia.

Minun tehtäväni on alustaa kolmannesta aiheesta: pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuudesta.

Teen sen mielelläni. Heti alussa haluaisin kertoa sen, mihin tulen puheenvuorossani päätymään. Minusta meidän pitäisi ryhtyä rohkeasti rakentamaan pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta. Kulttuurin profiilin nostaminen yhteiskuntapolitiikassa tai kansainvälisessä politiikassa on suuri haaste. Kulttuuria pidetään usein pehmeänä sektorina, jolla ei ole politiikan kovilla alueilla mitään annettavaa. Tai sitten sen merkitys voidaan rajata vain kansalliseksi.

Ja kuitenkin, mikä kuljettaa yön hämäryydessä kauppoihin rekkalasteja jonottajille: Harry Potter, mikä tuo 10 000 ihmistä yöpymään Helsingin stadionin portille: Metallica. Ja mihin sai viime kesänä turhaan jonottaa lippuja: esimerkiksi Lucia di Lammermooren, esitykseen Savonlinnaan tai Tuntematon sotilas -näytelmään Suomenlinnaan. - Käytin tässä meille suomalaisille viime kuukausilta tuttuja esimerkkejä. -Kulttuurivirtaukset ovat kansainvälisiä, ja ne liikuttavat suuria ihmismassoja ja taloudellisia arvoja. Kulttuurilla siis on merkitystä ja vaikutusta. Saman toteaa myös EU: komissio 10.5.2007 tiedonannossaan (242/2007), joka koskee toimintasuunnitelmaa kulttuurin tehtävästä kansainvälistyvässä maailmassa.

Olen toiminut opetusministeriön kulttuuriasioista vastaavana ylijohtajana nyt kolme vuotta ja sitä ennen työskennellyt ministeriössämme eri tehtävissä. Syventyvä perehtyminen taiteen ja kulttuurin toimialaan on vakuuttanut minut siitä, että kulttuurin kansantaloudellinen vaikutus lisääntyy jatkuvasti ja että sen merkitys on tähän asti tarkemman tiedon puutteessa aliarvostettu. Tarkemman arvion saamiseksi olemme yhdessä tilastokeskuksen kanssa käynnistäneet kulttuurin kansantaloudellisen vaikutuksen tilastollisen arvioinnin. Uusi hallituksemme painottaa luovan talouden kehittämistoimenpiteitä, ja EU:n piirissä on myös havahduttu kulttuurivaikutusten arviointiin. - Kulttuuri edustaa siis kehityksen piinkovaa kärkeä.

Olen osallistunut Kajaani-prosessiin sen alkuhetkistä lähtien. Kun aloimme hyvän kahdenvälisen yhteistyökokemuksemme perusteella ehdottaa toimenpiteitä EU-Venäjä -yhteistyön kehittämiseksi, saimme kotikentillä vain vähän jos ollenkaan ymmärtämystä osaksemme. Kun edellinen kulttuuriministerimme Tanja Saarela ministerikautensa loppuvaiheessa luovutti Kajaani-prosessijulkaisun EU:n komission, Venäjä, Saksan, Portugalin ja Slovenian edustajille maaliskuussa 2007 järjestetyssä lounastilaisuudessa, saatettiin todeta, että olimme sittenkin yhteistyössä onnistuneet kulttuurin aseman kohottamisessa. Kulttuurista oli tullut aktiivinen toimiala EU-Venäjä suhteissa.

Kerron tämän osoittaakseni sen, että kulttuurisektorin pitää itse raivata tiensä ja mennä mukaan sinne, missä tulevaisuutta tehdään. Pohjoisen ulottuvuuden alue on yksi sellainen.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikka on viime vuoden lopulla tehdyn uudistuksen jälkeen EU:n, Venäjän, Islannin ja Norjan yhteistä politiikkaa (common policy), jossa osapuolet ovat tasavertaisia kumppaneita (equal partners). Tämä on uudistuksen ensimmäinen tärkeä periaate , ja toinen on se, että pohjoinen ulottuvuus on EU:n ja Venäjän välillä sovittujen neljän yhteisen alueen alueellinen heijastuma. Kolmas, jo ennestään hyväksytty periaate on se, että Pohjoismaiden, Arktinen, Barentsin euro-arktinen ja Itämeren valtioiden neuvosto toteuttavat toiminnassaan pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Pohjoinen dimensio, alueella toimivat alueneuvostot, pohjoismainen yhteistyö ja EU-Venäjä -yhteistyö nivoutuvat siis yhteen.

Pohjoismaisessa yhteistyössä Islannin, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen kesken kulttuurilla on ollut aina keskeinen asema. Nyt Portugali on EU-puheenjohtajana avaamassa EU-Venäjä -kulttuuriministereiden yhteistyötä kutsumalla koolle ensimmäisen kulttuurin pysyvän kumppanuusneuvoston. Pohjoismailla on aina 1990-luvulta lähtien ollut yhteispohjoismaista kulttuuriyhteistyötä Luoteis-Venäjän kanssa. Barentsin euroarktisen alueen ja Itämeren valtioiden neuvostojen kulttuuriyhteistyö on ollut vilkasta. Myös siis kulttuurialalla on jo olemassa monenlaista ja moninkertaista yhteistyötä.

Mikä voisi siis olla pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden tavoite tai paremminkin: miksi kannattaa tavoitella pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden aikaansaamista?

Puhuessaan Lappeenrannassa Renewed Northern Dimension seminaarissa toukokuussa 2007 ulkomaankauppaministerimme Paavo Väyrynen totesi:"Partnership could be a useful tool to enhance cooperation in other sectors. For example, cooperation in the field of research, education and culture could be promoted through partnerships. The cultural cooperation has already taken promising steps to that direction. A partnership is a flexible model, which can be tailored to meet different needs."

Millaisia kumppanuusmalleja sitten on tarjolla? Toinen malli on ympäristökumppanuus, jonka puitteissa osapuolet arvioivat hankkeita, joiden toteutusta ne haluavat edistää.
Kumppanuutta edistämään perustettiin vuonna 2002 rahasto, jonka perustamisen ehtona oli, että vähintään 5 osapuolta sijoitti rahastoon ja sijoitussumma oli yhteensä yli 100 miljoonaa dollaria. The NDEP Support Fund finances activities in two areas: nuclear safety and more traditional non-nuclear environmental investments, such as water, wastewater, solid waste and energy efficiency.

Rahoittaessaan ympäristöhankkeita rahasto hyödyntää erityisesti EBRD:n kokemusta. Muut suuret rahoittajatahot ovat European Bank for Reconstruction and Development (EBRD), Nordic Investment Bank (NIB), European Investment Bank (EIB) , World Bank. Yhteensä ympäristökumppanuuden tähän asti saaman laina- ja lahjarahan arvo on yli 2 miljardia euroa.

Toinen kumppanuusmalli taas on sosiaali- ja terveysalan kumppanuus. Se toimii lähinnä verkostomaisesti eikä lainkaan niin suurella taloudellisella volyymilllä kuin ympäristökumppanuus.

Kerratkaamme vielä pohjoisen ulottuuvuuden poliittiset tavoitteet. Ne ovat 1. Pohjoisen alueen aluekehityksen edistäminen alueen erityisolosuhteet huomioon ottaen ja sen eritysmahdollisuuksia, kuten kulttuuriperintö, hyödyntäen ja 2. alueen kaikinpuolisen vakauden edistäminen.

Mikä siis voisi olla kulttuurin rooli näihin tavoitteisiin pyrittäessä. Pohjoisen ulottuvuuden alueella on monimuotoista, laajaa kansainvälisesti kiinnostavaa kulttuurituotantoa. Sen tuotteet olisivat kansainvälisille markkinoille tarjottuna uusia, tuoreita. Alueen väestötiheys on poikkeuksia lukuun ottamatta pientä, etäisyydet ovat suuria. Kulttuuripalveluiden tarjonnan varmistaminen vaatisi erityistoimenpiteitä. Pohjoinen alue on turismin kannalta uusi alue, sillä olisi paljon tarjottavaa maailman kulttuuriturismille.

Kun kaksi olemassa olevaa kumppanuutta lähtee ongelmien voittamisesta, kulttuurinen kumppanuus voisikin rakentua mahdollisuuksien hyödyntämisen ja jatkojalostuksen varaan. Kun kahden kumppanuushankkeen fokus on Venäjä, voisimmekin kulttuurikumppanuudessa lähteä siitä, että kumppanuushankkeisiin osallistuu tasavertaisina mahdollisimman monta osapuolta, joilla kaikilla on positiivista annettavaa, korkeaa laatua, osaamista, sisältöä. Kun liitämme yhteen Venäjän, Pohjoismaiden ja Itämeren piirin kulttuuriset aarteet, teemme ne näkyviksi itsellemme ja näkyviksi muille, olemme yhdessä rikkaita, hyödymme kaikki yhdessä.

Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden perustajat pitäisi löytyä ainakin edellä mainituilta tahoilta. Niiden hallitusten tulisi olla kumppanuuden perustajia. Kumppanuuden potentiaalisia rahoittajia olisivat luonnollisesti Venäjän hallitus, Pohjoismaat ja Pohjoismaiden ministerineuvosto, jonka kulttuuriohjelmat on juuri uusittu, Pohjoimainen kulttuurirahasto, luovaa taloutta edistävä Nordic Information Centre, Baltian maat, Saksan pohjoiset osavaltiot Itämeren piiristä ja luonnollisesti EU:n komissio.

Pohjoisessa kulttuurisessa kumppanuudessa voitaisiin etsiä sellaisia synergeettisiä toimintamalleja, jossa eri toimijatahot, kuten esimerkiksi Pohjoismainen kulttuurirahasto, voivat kertoa aikovansa rahoittaa jotain hanketta ja johon toimijataho katsoisi hyödylliseksi saada lisäkumppaneita sen laajentamiseksi tai vahvistamiseksi.

Pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden ei pidä viedä miltään elimeltä sen itsenäistä päätäntävaltaa pois, mutta se voisi tuoda yhteistyön kautta lisävoimaa merkittäville hankkeille.

Pohjoisessa kulttuurisessa kumppanuudessa voitaisiin myös kokeilla public-private -mallia aivan uudella tavalla. Esimerkiksi meillä Suomessa on merkittäviä säätiöitä, jotka rahoittavat kulttuuria. Vastaavia säätiöitä tai mesenaattitahoja on kaikissa maissamme. Minusta nämä yksityissektorin rahoittajat tulisi kutsua heti alussa työhön mukaan.

Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuudessa tulisi tähdätä olemassa olevien verkostojen toimintojen tiivistämiseen, kuten tässä konferenssissa jo tapahtuu. Tiivistyvällä yhteistyöllä voidaan identifioida ja edelleen kehittää sellaisia makrotasoisia laajaa PU-aluetta koskevia hankkeita, joihin etsitään investointeja. Kun lupaavia hankkeita on riittävästi koossa, voidaan kutsua rahoittajien kokous arvioimaan niitä ja tekemään rahoituspäätöksiä. On selvää, että investoreita kiinnostavat hankkeet, joilla on taloudellista merkittävyyttä, jotka edustavat innovatiivista luovan talouden toimialaa.

Pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden hallinnon voisi tehdä kevytrakenteiseksi siten, että työtä ohjaisi mukaan kumppanuuteen tulevien tahojen edustama Steering komitea, joka kokoontuisi käsittelemään muutaman kerran vuodessa eri alueneuvostojen ja verkostojen tekemiä kumppanuusprojektiesityksiä. Kun hankkeet olisi arvioitu, olisi rahoittajien vuoro. Esimerkiksi Pohjoismainen Investointipankki voisi hallinnoida EBRD:n tapaan
pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden rahastoa, jos sellainen saataisiin syntymään.

Jos PU-kulttuurifondi on pitkän tähtäimen tavoite, voidaan kumppanuudessa silti edetä koordinoimalla ja vahvistamalla nyt jo eri rahoituslähteistä rahoitettuja toimia. Uusi ENPI-kausi, yhteispohjoismaiset ohjelmat, eri hallitusten omat ohjelmat ja yksityisen sektorin resurssit on hyvä käydä lävitse ja etsiä synergiahyötyjä.

Selvennettynä sanoen, pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus voisi rahoitukselliselta osaltaan edetä kahta tietä:

1. etsiä synergiaetuja nyt olemassa olevista rahoituslähteistä
2. etsiä jalostetuille hankkeille lisätukea kansainvälisiltä rahoittajilta
3. kehittää pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden rahastoa

Mitä sitten yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella tavoiteltaisiin?

Korostan, että en ole asiantuntija ja ettei minulla ole takataskussa yhtään valmista hanketta tai toimijaa. Heitän nyt seuraavassa esimerkkejä, joiden olettaisin kiinnostavan sijoittajia ja joilla olisi pohjoisen ulottuvuuden alueelle ja sen kulttuureille merkitystä:

Pohjoisen alueen kulttuurituotteiden näkyvyyden lisääminen globaaleilla markkinoilla

- Pohjoinen elokuvafestivaali, joka tähtää Berliinin ja Cannesin rinnalle omailmeisenä elokuvan/av-alan myyntitapahtumana
- Pohjoisen ulottuvuuden alueen kuvataidemessut, joka viritettäisiin huippulaatuiseksi kv. kuraattorien avulla. Messut voisi kiertää eri paikoissa eri vuosina.
- Vastaava valokuva-alan tapahtuma

Pohjoisen alueen väestön kulttuuritarjonnan lisääminen

- Pohjoisen ulottuvuuden alueen digitaaliteattereiden verkoston luominen taloudellisesti toimivana konseptina, monikäyttötilat
- Pohjoisen ulottuvuuden alueen taideopetuksen tarjonnan lisääminen pätevien opettajien liikkuvuutta parantamalla
-Pohjoisen ulottuvuuden alueen teatteritekniikan yhteensopivuuden kehittäminen vierailuesitysten ja konseptitoteutusten ja yhteistuotantojen varmistamiseksi
- Pohjoisen ulottuvuuden alueen teattereiden avaaminen muualta tuleville ryhmille tukemalla niiden liikkuvuutta

Pohjoisen ulottuvuuden alueen matkailullisen kiinnostavuuden lisääminen kulttuuria tuotteistamalla
- Pohjoista luontoa ja kulttuuria yhdistävien laajojen matkailupakettien aikaansaaminen Islannista Uralille, Grönlannista Baltiaan

Edellä olleet olivat ajatuskokeita, tulevaisuusleikkiä innovatiivisen seminaarityöskentelyn virittämiseksi. Muistakaamme tämän konferenssin kokonaistavoitteet: antaa asiantuntijakontribuutio EU-Venäjä kulttuurin yhteistyöohjelmaan ja Yhteispohjoismaiseen kulttuuriseen Venäjä-toimintaohjelmaan. Jos teitä on sytyttänyt ajatus pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuudesta, voitte kirjata omat ideanne molempiin asiakirjoihin.

Lopuksi vielä pari sanaa kulttuurikumppanuuden sisällöstä yleensä. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus voi verkottaa nykyisiä toimijoita yhteisen sateenvarjon alle. Synergian hakeminen onkin keskeinen tavoite niin pohjoismaisen yhteistyön kuin pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön asiakirjoissa. Synergia lisää hankkeiden vaikuttavuutta.

Mitä sitten itse kumppanuushankkeisiin ja niiden rahoitusmahdollisuuksiin tulee, keskeistä on, että yhdessä identifioidaan sellaiset hankkeet, joille voidaan odottaa löytyvän tulovirtaa ja sitä kautta lainoittajien ja investoijien kiinnostusta. Verkostoyhteistyö ja monipuolistuva ansaintalogiikka!, siinä avainsanat.

Mahdollisuudet ovat avoimina ja teidän käsissänne!

Etusivu Puheet Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Pohjoinen ulottuvuus ja kulttuuri - konferenssissa