Usein kysyttyä

Sivulle on koottu yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia sekä linkkivinkkejä lisätiedon lähteisiin.

Kysyttävää opiskelusta?

Tarvitsetko neuvoja oikean opiskelupaikan löytämisessä? Mietityttääkö opintojen rahoitus? Pohditko alan vaihtoa? Opintoluotsi-palvelun Kysy neuvoa -palstalla voit lukea muiden lähettämiä kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia tai jättää oman kysymyksesi.

Mistä löytyy tietoja opetus- ja kulttuuriministeriössä avoinna olevista työpaikoista?

Parhaillaan haettavana olevat tehtävät löytyvät ministeriön verkkosivuilta. Työpaikoista ilmoitetaan myös valtion työnhakusivustolla osoitteessa valtiolle.fi.  Lisäksi työpaikoista ilmoitetaan mm. työhallinnon kautta sekä sanomalehdissä. 

Mistä löytyvät lait ja asetukset sähköisessä muodossa?

Voimassa olevat lait ja asetukset löytyvät valtion säädöstietopankki Finlexistä esim. säädösnumeron tai muun hakusanan avulla. Hyväksytyt lait julkaistaan säädöstietopankin sähköisessä säädöskokoelmassa ja voimaan tulonsa jälkeen ajantasaisten säädösten, alkuperäisten säädösten ja säädösmuutosten kokoelmissa. Myös eduskunnalle annetut hallituksen esitykset (HE) löytyvät valtion säädöstietopankista, jonka kautta voi seurata niiden etenemistä eduskunnassa.

Mistä saa tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamista työryhmistä?

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmistä ja toimeksiannoista saa tietoa esim. valtioneuvoston hankerekisterin HAREn kautta.

Mistä voi tarkistaa kuka/koska on ollut esim. opetusministeri?

Valtioneuvoston www-sivuilla olevassa ministeritietojärjestelmässä on tietoja itsenäisyyden ajan Suomen hallituksista ja ministereistä. Tietokannassa on tietoja mm. hallituksista, niiden toimikausista ja ministereistä.

Linkkejä lisätietoon:

Koska kouluissa on lomaa?

Lomien sijoittamisesta lukuvuoteen päättää koulutuksen järjestäjä (esim. kunta). Loma-ajoista löytyy tietoa mm. aluehallintovirastojen verkkosivuilta, jonne ne kokoavat kuntien ilmoitusten perusteella läänikohtaiset yhteenvedot. Opetushallitus julkaisee valtakunnallisen yhteenvedon omilla verkkosivuillaan.

Koulutuksen järjestäjille annetaan lainsäädännössä hyvin väljät rajat lomien järjestämiseksi. Perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden alkamisesta päättää opetuksen järjestäjä eli esim. kunta. Koulutyön päättymisajankohta sen sijaan on määrätty kaikille viikon 22 viimeiseksi arkipäiväksi. Lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa tai aikuiskoulutuksessa asiaa ei säädellä.

Kuka vastaa koulutuksen oikeusturvaan liittyvistä asioista?

Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen vastuu oppilaiden ja opetushenkilöstön oikeusturvan toteutumisesta. Oppilaiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä muutoksenhausta oppilasasioissa on säädetty koululaeissa. Henkilöstön oikeudellinen asema määräytyy oppilaiden ja viranhaltijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien lakien mukaisesti.

Aluehallintovirasto (AVI) voi sille tehdyn kantelun perusteella tutkia, onko esim. kunta koulutusta järjestäessään toiminut voimassa olevien lakien perusteella. Myös kunnalliset viranomaiset voivat tutkia alaistensa viranhaltijoiden toimintaa kantelun perusteella.

Kouluasioissa voi tehdä valituksen aluehallintovirastoon tai hallinto-oikeuteen. Aluehallintovirasto käsittelee asiat, joissa valituksen kohteena olevaa päätöstä tarkastellaan sekä oikeudelliselta että pedagogiselta kannalta. Hallinto-oikeuteen valitetaan asioissa, jotka koskevat yksilön oikeuksiin liittyvää oikeudellista tulkintaa. Asioista, jotka eivät koske yksittäistä oppilasta, haetaan muutosta kuntalain mukaisessa järjestyksessä: ensin oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle kunnalliselle viranomaiselle, jonka päätöksestä vasta voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Kunta suunnittelee koulun lakkauttamista - miten asiaan voi vaikuttaa?

Kouluverkkoon liittyvistä asioista päätetään kunnissa, joten ainakin valmisteluvaiheessa olevissa asioissa kannattaa yrittää vaikuttaa sitä kautta (esim. sivistyslautakunta, koululautakunta tms.) Suomen kuntaliiton www-sivuilla on mm. kuntalaisen vaikuttamisopas Vallakas, josta voi saada vinkkejä vaikuttamiskeinoksi.

Valtio ohjaa kouluverkoston rakennetta välillisesti lainsäädännöllä, jonka mukaan perusopetus tulee kunnissa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä. Koulumatkojen enimmäiskestoa koskevilla säädöksillä oppilaita pyritään suojaamaan liian pitkiltä ja rasittavilta koulupäiviltä. Samalla ne ohjaavat välillisesti kuntien kouluverkon rakennetta, kun kunta ei maksutonta majoitusta järjestämättä voi lakkauttaa koulua, jos oppilaiden koulumatkoihin käyttämä aika ylittäisi laissa säädetyt rajat.

Mistä saa tietoa ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa?

Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa työmarkkinoilla tai jatko-opintoihin Suomessa.

Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään Suomessa. Tunnustamispäätösten lisäksi Opetushallitus antaa asiantuntijalausuntoja ulkomaisista ammatillisista tutkinnoista.

Korkeakoulut ja oppilaitokset päättävät opiskelijavalinnasta ja ulkomaisten opintojen hyväksilukemisesta osana suomalaista tutkintoa.

Yksityisen sektorin työnantaja arvioi ulkomaisen tutkinnon antamaa pätevyyttä päättäessään työntekijöidensä valinnasta.

Ammatinharjoittamisoikeuksien myöntämisestä päättävät alakohtaiset viranomaiset. Ammatinharjoittamisoikeuden tarvitsevat esimerkiksi terveydenhuollon ja merenkulun ammatinharjoittajat.

Mistä opettajien kelpoisuusvaatimuksiin liittyviä erivapauksia voi hakea?

Perusopetuksen, lukion ja taiteen perusopetuksen erivapausasioita hoidetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Erivapauksia myönnetään nykyisin harvoin. Hakumenettelystä saa tietoja AVI:sta (Hämeenlinna). 

 Vapaan sivistystyön erivapausasioista vastaa Opetushallitus ja ammatillisen koulutuksen erivapausasioista opetus- ja kulttuuriministeriö.

Saako toisten www-sivuille tehdä linkkejä vapaasti?

Hyvän tavan mukaista on kysyä lupa tai informoida sitä, jonka sivulle linkki tehdään. Jos linkittämisen yhteydessä kopioidaan toisen kotisivu, on tähän saatava lupa.

Mistä saa tietoa taiteeseen ja kulttuuriin liittyvistä apurahoista?

Mm. valtion taiteilija-apurahoja haetaan Taiteen edistämiskeskukselta, jonka www-sivuilla kerrotaan eri apuraha- ja avustusmuodoista. Kootusti tietoa eri rahastoista ja säätiöistä saa säätiöpalvelun www-sivuilta.

Missä maissa Suomella on kulttuuri- ja tiedeinstituutteja ja mitä ne tekevät?

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toimintaa eri maissa esitellään instituuttien yhteisessä portaalissa, jonka kautta löytyvät myös kunkin instituutin omat verkkosivut ja yksityiskohtaisempaa tietoa niiden toiminnasta.

Mistä löytyvät ministeriön liikuntapaikkajulkaisut?

Liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja suunnitteluoppaita julkaistaan Rakennustietosäätiön kustantamassa opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu -sarjassa. Lista julkaisuista löytyy Rakennustieto oy:n verkkosivuilta.

Sarjassa on ilmestynyt mm. urheilukenttien, uimahallien ja lasten liikuntapaikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä esteettömiin liikuntapaikkoihin liittyviä oppaita.

Julkaisuja voi ostaa Rakennustiedon verkkokaupasta, kirjakaupoista tai tilaajapalvelusta, puh. (09) 0207 476 401.

Mistä löydän ajankohtaisia tilastoja?

Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian Findikaattori-palvelussa on noin sata yhteiskunnan kehitystä kuvaavaa indikaattoria. Tietoja voi tarkastella teemoittain, hallitusohjelman näkökulmasta tai perinteisen haun kautta.

Aihepiirit liittyvät mm. koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. Indikaattorien uusimmat tiedot päivittyvät palveluun tiedontuottajan julkaistua ne. Kunkin indikaattorin sivuilta löytyy myös linkkejä kansainväliseen vertailutietoon ja aiheeseen liittyvään muuhun tietoon.