Etusivu Liikunta Liikuntapaikkarakentaminen

Liikuntapaikkarakentaminen

Suomessa on noin 33 000 liikuntapaikkaa, joista noin 70-80 prosenttia on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Lopuistakin osa on kuntien määräysvallassa olevia yhtymiä tai osakeyhtiöitä. Yksityiset liikuntapaikat, joita on lähinnä suurissa kaupungeissa ja taajamissa, täydentävät kuntien muuta liikuntapaikkatarjontaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö luo edellytyksiä liikunnan ja urheilun harrastamiseen avustamalla ja ohjaamalla mm. liikuntapaikkarakentamista.

Liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun edistämisen osalta yhteistyötä tehdään ympäristöministeriön kanssa. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä tärkein yhteistyöministeriö on liikenne- ja viestintäministeriö. Luonnossa tapahtuvan liikunnan olosuhteiden kehittämisessä yhteistyökumppaneita ovat mm. ympäristöministeriö ja metsähallitus.

Liikuntapaikkojen avustukset

Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa nimetään ennakoivasti hankkeet, joita opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu avustamaan seuraavina neljänä vuotena edellyttäen, että tarkoitukseen osoitettu määräraha säilyy arvioidun suuruisena. Suunnitelma tarkastetaan vuosittain.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot myöntävät vuosittain avustuksia liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Suurin osa avustuksista on suunnattu laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien hankkeiden, kuten uima- liikunta- ja jäähallien sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen ja perusparantamiseen ja -korjaukseen.

Avustamiseen tarkoitettu määräraha on vuosittainen ja sitä haetaan vuoden loppuun mennessä. Hakemus lähetetään asianomaiselle aluehallintovirastolle, joka asettaa hankkeet kiireellisyys­järjestykseen ja lähettää sen hakemuksineen opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää valtakunnallisesta esityksestä lausunnon valtion liikuntaneuvostolta, jonka jälkeen liikunnasta vastaava ministeri päättää avustuksista.

Avustuksen määrä on harkinnanvarainen. Liikuntapoliittisten ja laillisuusnäkökohtien ohella huomioidaan, ettei rakentamiselle ole esim. rakentamislupiin tai rahoitukseen liittyviä esteitä. Hankkeisiin myönnetään tavallisesti avustusta noin neljäsosa arvonlisäverollisista kustannuksista, avustuksen enimmäismäärä päätetään vuosittain.

Ohjaus ja neuvonta

Liikuntapaikkarakentaminen on erikoisosaamista vaativaa suunnittelua ja rakentamista. Siihen liittyvä rakennustekninen ohjaus ja neuvonta ovat osa strategista ohjausta, joka palvelee hankkeen toteuttajaa, ja jota hoitavat aluehallinnossa rakennustarkastajat. Varsinainen liikuntapaikkarakentamisen valvonta on ympäristöministeriön ja kuntien rakennustarkastajien vastuulla.

Tutkimus ja kehitystyö

Opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa myös tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on lisätä liikuntapaikkarakentamisessa osaamista ja laatua sekä mm. liikuntapaikkojen turvallisuutta, esteettömyyttä ja ekologisuutta. Tuloksia sovelletaan yhdyskuntasuunnittelussa sekä liikuntapaikkojen rakennuttamisessa, suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä.

Tutkimusta tehdään mm. alan tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa.

Liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä oppaita julkaistaan Rakennustietosäätiön kustantamassa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisu -sarjassa.

Sarjassa on ilmestynyt mm. uimahallien, jäähallien ja erilaisten liikuntahallien ja kenttien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä esteettömiin liikuntapaikkoihin liittyviä oppaita. Yhteistyössä Rakennustietosäätiön kanssa on tehty myös lukuisia liikuntapaikkarakentamisen RT-. LVI-, ja Infra-kortteja.

Julkaisuja voi ostaa Rakennustiedon verkkokaupasta, kirjakaupoista tai tilaajapalvelusta, puh. 0207 476 401.

Etusivu Liikunta Liikuntapaikkarakentaminen