Etusivu Koulutus Yliopistokoulutus Opiskelu ja tutkinnot

Opiskelu ja tutkinnot yliopistoissa

Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Poikkeuksena ovat lääketieteelliset alat, joissa lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.

Koulutus järjestetään joko pää- ja sivuainepohjaisina opintoina tai koulutusohjelmina. Mm. tutkintojen laajuuksista sekä siitä, mitä tutkintoja yliopistossa voi suorittaa, säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista.

Yliopistoissa järjestetään myös maksullista täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Niissä ei voi suorittaa tutkintoa, mutta suoritetut opinnot voi olla mahdollista sisällyttää osaksi yliopistotutkintoa tai jatkotutkintoa.

Käytössä kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja vertailukelpoiset opintopisteet

Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon.

Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen suorittamisen tavoiteaika päätoimisesti opiskellen on kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden tai sitä vastaavien opintojen päätoimista opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Siten ylempi korkeakoulututkinto (yhteensä 300 op) on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Joillakin aloilla kuten lääketieteessä tutkinnot ovat mitoitukseltaan laajempia.

Opintojen etenemisen seurantaa ja opiskelijoiden ohjausta helpottavat opiskelijoille laadittavat henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS).

Tieteellinen jatkokoulutus

Tieteellinen jatkokoulutus tähtää tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinnossa vaadittavien opintojen lisäksi tehdään väitöskirja, jota puolustetaan julkisesti.

Lisensiaatin tutkinto on jatkotutkintona muuttamassa luonnettaan ammatillisesti painottuneeksi erikoistumistutkinnoksi. Lisensiaatin tutkintoon sisältyy lisensiaattityön tekeminen.

Koulutukseen hakeminen - yliopistot valitsevat opiskelijat

Yliopistot valitsevat itse opiskelijansa ja erityyppiset valintakokeet ovat keskeinen osa valintaprosessia. Yliopistot järjestävät valintoja pääosin keväällä ja alkukesällä, mutta erillisvalinnoissa opiskelijoita valitaan koulutukseen myös muina aikoina. Opiskelijavalinnoissa saatetaan käyttää valintakiintiötä, jolloin tietylle hakijaryhmälle on varattu tietty määrä aloituspaikkoja esim. pohjakoulutuksen tai äidinkielen perusteella. Opiskelijaksi hyväksytty voi saman lukuvuoden aikana ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Yliopistoon pyrkivä hakee opinto-oikeutta yleensä haluamaansa pääaineeseen. Pääsääntönä on, että hakeudutaan suoraan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Kuitenkin esim. maisteriohjelmaan voi olla erillinen opiskelijavalinta.

Tieteellisen jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan yleensä koulutusalalle, jossa pääaineopinnot on suoritettu. Yliopistollisten jatkotutkintojen pääsyvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava tutkinto.

Etusivu Koulutus Yliopistokoulutus Opiskelu ja tutkinnot