Etusivu Koulutus Koulutuspolitiikka Koulutuksen arviointi

Koulutuksen arviointi

Koulutuksen arvioinnilla kerätään tietoja koulutuspoliittisten päätösten tueksi sekä informaatio- ja tulosohjauksen taustaksi. Koulutukseen liittyviä arviointeja tehdään paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi osallistutaan kansainvälisiin arviointeihin. Arviointeja toteuttavat nykyisin mm. eri asiantuntijaelimet. Toiminta on tarkoitus keskittää perustettavaan Koulutuksen arviointikeskukseen.

Koulutuksen arviointisuunnitelman 2012-2015 tavoitteenaan lisätä koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston sekä Opetushallituksen kanssa. 

Paikallisia arviointeja tehdään kunnissa ja oppilaitoksissa

Koulutuksen järjestäjien velvollisuus arvioida koulutustaan ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin perustuu koulutusta koskeviin lakeihin. Koulutuksen järjestäjän on arvioitava antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ensisijaisesti arviointi lähtee kunnan opetustoimen tavoitteista, joiden tulee pohjautua valtakunnallisiin tavoitteisiin.

Paikallisesti arviointi voi kohdistua mm. koulutuksen saavutettavuuteen, oppilaitosten taloudellisuuteen ja kunnan koulutus- tai sivistyspoliittisten linjausten toteutumiseen ja oppilaitosten välisiin eroihin. Oppilaitoksissa arvioinnin kohteina ovat mm. tavoitteiden saavuttaminen, pedagogisten ja opetussuunnitelmallisten uudistusten läpivieminen ja resurssien käyttö.

Alueellisista arvioinneista vastaavat aluehallintovirastot

Aluehallintovirastot seuraavat, valvovat ja arvioivat peruspalvelujen saatavuuden lain mukaista ja yhdenvertaista toteutumista. Koulutuksen arvioinnin suuntaviivat opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen arviointisuunnitelmassa. Peruspalvelujen arvioinnista sovitaan tarkemmin strategisissa tulossopimuksissa, jotka laaditaan jokaiselle aluehallintovirastolle hallituskaudeksi ja tarkennetaan vuosittain.

Kansalliset arvioinnit

Koulutuksen valtakunnallinen arviointijärjestelmä rakentuu

  • oppimistulosten arviointijärjestelmästä
  • indikaattorituotannosta
  • vaihtuva-aiheisista arviointihankkeista (tila- tai teema-arvioinnit).


Arviointitietoa tarvitaan päätöksenteon perustaksi koulutuksen tulevaisuutta suuntaavissa ratkaisuissa. Arviointien tuloksia hyödynnetään koulutusjärjestelmän ja opetussuunnitelman perusteiden kehittämistyössä sekä käytännön opetustyössä. Tulosten avulla seurataan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Arvioinneilla kerätään myös kansainvälistä vertailutietoa.

Oppimistulosten seuranta-arviointien toteuttaminen on Opetushallituksen tehtävä. Virasto toteuttaa niitä toimialallaan esiopetuksesta aikuiskoulutukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto. Neuvoston tehtävänä on avustaa ministeriötä ja tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa, järjestää koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä ulkopuolisia arviointeja, kehittää koulutuksen ulkopuolista arviointia ja osallistua kansainväliseen arviointitoimintaa koskevaan yhteistyöhön. Neuvoston sihteeristö toimii Jyväskylän yliopiston yhteydessä.

Korkeakoulut arvioivat itse koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Itsearvioinnin lisäksi järjestetään myös ulkopuolisia arviointeja. Arviointi on keskeinen osa yliopistojen toiminnan kehittämistä. Korkeakoulujen tulossopimuksissa asetetaan tavoitteeksi, että toiminnan säännöllinen arviointi on kiinteä osa korkeakoulujen toimintaa. Toiminnan laatua palkitaan vuosittain jaettavalla tuloksellisuusrahalla. Tuloksellisuuskriteeristöä kehitetään yhteistyönä.

Korkeakoulujen arviointineuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa korkeakouluja sekä opetus- ja kulttuuriministeriötä korkeakoulujen arvioinneissa ja näin kehittää korkeakoulutuksen laatua. Lisäksi neuvosto ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle korkeakoulujen esitysten perusteella palkittavaksi korkealaatuisen koulutuksen yksiköitä. Tutkimustoiminnan arvioinnista vastaa Suomen Akatemia, joka nimeää tutkimuksen huippuyksiköt. Taiteellisen toiminnan huippuyksiköistä tekee esityksen Taiteen edistämiskeskus.

Yliopistot kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiä. Niiden tavoitteena on laadun parantaminen yliopistoissa ja kansainvälisen vertailtavuuden lisääminen. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) arvioi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiä. Arvioinnin taustalla on eurooppalaiseen Bolognan prosessiin liittyvä tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti. Auditoinneissa arvioidaan, miten korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät koulutuksen ja muun toiminnan laatua.

Kansainväliset arviointi- ja tutkimushankkeet

Suomi osallistuu useisiin OECD:n organisoimiin hankkeisiin. PISAssa (Programme for International Student Assessment) arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Seuraava tulokset julkaistaan 2013. Tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksen hallinnoinnista ja rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomi osallistuu myös IEA:n (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement) TIMMS 2011 (matematiikka ja luonnontiede) ja PIRLS 2011 (lukutaito) tutkimuksiin, joista julkaistiin raportit joulukuussa 2012. Tutkimuksien toteuttamisesta vastasiJyväskylän yliopiston Koulutuksen Tutkimuslaitos IEA:n kansallisena toimielimenä ja rahoittamisesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (PIAAC, Programme for International Assessment of Adult Competencies) selvitetään aikuisten lukutaitoa, numeerisia taitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja tietoteknisessä ympäristössä. Ensimmäiset tulokset julkaistaan 2013. Tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Rahoituksesta ja hallinnoinnista vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

TALIS-hankkeessa (Teaching and Learning International Survey) selvitetään opettajille ja oppilaitosten rehtoreille osoitettavalla kyselyllä heidän käsityksiään mm. täydennyskoulutuksesta ja koulun työolosuhteista sekä näiden vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen. Tulokset julkaistaan vuonna 2014. Tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

OECD organisoi korkeakouluopiskelijoiden osaamista arvioivan tutkimushankkeen esiselvityksen (AHELO-FS, Assessment of Higher Education Learning Outcomes – Feasibility Study). Hankkeen tavoitteena on antaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta ja työkaluja opetuksen kehittämiseen. Esiselvityksessä arvioidaan, onko mahdollista kansainvälisesti arvioida opiskelijoiden oppimista ja osaamista. Suomi osallistuu opiskelijoiden geneerisiä taitoja mittaavaan osioon. Suomesta esiselvityksessä on mukana 6 yliopistoa ja 7 ammattikorkeakoulua.

Arviointien julkisuus

Arviointivelvollisuuteen liittyy velvollisuus julkistaa arvioinnin keskeiset tulokset eli oma-aloitteisesti tiedottaa arvioinnin keskeisistä tuloksista. Koulutuksen järjestäjä vastaa itsearviointinsa ja ulkopuolisesta arvioinnista vastaava taho ulkopuolisen arvioinnin keskeisten tulosten julkistamisesta.

Keskeisten tulosten julkistamisvelvollisuus koskee vain laissa tarkoitettua arviointia. Esimerkiksi oppilasarvioinnin yhteydessä tehdyt yhteenvedot eivät ole laissa tarkoitettua koulutuksen arviointia, joten niitä ei koske tietojen julkistamisvelvollisuus. Arvioinnissa kertyneiden tietojen julkisuus ja salassapito arvioidaan erikseen viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja tietojen salassapitoa koskevia säännöksiä noudattaen, jos joku pyytää arviointiin liittyviä tietoja.

Etusivu Koulutus Koulutuspolitiikka Koulutuksen arviointi