Koulutukseen liittyvä ennakointi
Koulutustarjonnan mitoittaminen ja koulutuksen sisällöllinen kehittäminen edellyttävät tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeiden arviointia eli ennakointia. Koulutuksen ennakointi on osa koulutuspolitiikan ohjausta ja päätöksentekoa, jonka vaikutukset ulottuvat usein hyvin pitkälle ajalle.
Yksi keskeisimmistä muutoksista koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakoinnin kannalta on väestön ja työvoiman ikärakenteen muutos. Työvoimasta poistuu vuosittain enemmän ihmisiä kuin sinne siirtyy. Työvoiman niukkuus ja mahdollinen työvoimapula edellyttävät entistä huolellisempaa paneutumista ennakointiin ja siihen pohjautuvan koulutustarjonnan oikeaa määrällistä ja laadullista mitoitusta. Myös kansainväliset työnjaon muutokset on otettava huomioon.
Ennakointi suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen kestosta johtuen tutkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vasta 5-8 vuoden kuluttua siitä kun koulutustarjonnan muutoksista on päätetty. Lisäksi he tulevat olemaan työelämässä vuosikymmeniä. Erityisesti nuorten peruskoulusta on arvioitava yleensä 10-15 vuoden aikajänteellä, aikuisten lisä- ja muuntokoulutuksessa aikajänne voi olla lyhyempikin.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ohjaa tavoitteita
Valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa päätetään koulutuksen keskeisistä laadullisista, määrällisistä ja rakenteellisista linjoista.
Korkeakoulujen osalta koulutustarjonnan mitoittamisesta sovitaan tarkemmin kolmivuotisissa tulos- ja tavoitesopimuksissa. Ammattikorkeakoulujen tavoitesopimuksissa sovitaan aloituspaikoista koulutusaloittain ja yliopistojen tulossopimuksissa sovitaan tutkintotavoitteista tieteenaloittain ja uusien opiskelijoiden tavoitteellisesta kokonaismäärästä.
Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa päätetään ammatillisen koulutuksen enimmäisopiskelijamäärästä, jonka rajoissa koulutuksen järjestäjät päättävät koulutustarjonnasta omalla toimialallaan.
Hallinnollisesti opetusministeriön toiminnassa korostuu erityisesti koulutustarpeiden määrällinen ennakointi. Laadullisesta ennakoinnista vastaavat toimi-alallaan Opetushallitus ja korkeakoulut. Koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, joka koostuu ohjausryhmästä, koulutustoimikunnista sekä määräaikaisista asiantuntijaryhmistä.
Euroopan sosiaalirahaston ennakointihankkeet
Opetusministeriö käynnistää vuosittain koulutustarpeiden ennakointihankkeita kansallisella ja Euroopan sosiaalirahaston ESR-rahoituksella. Tukea on ohjattu hankkeille, joissa käsitellään koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan kannalta tarpeellisia aihekokonaisuuksia ja teemoja.