Koulutukseen liittyvä ennakointi

Koulutustarjonnan mitoittaminen ja koulutuksen sisällöllinen kehittäminen edellyttävät tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeiden arviointia eli ennakointia.

Ennakointi suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen kestosta johtuen tutkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vasta 5-8 vuoden kuluttua siitä kun koulutustarjonnan muutoksista on päätetty. Lisäksi he tulevat olemaan työelämässä vuosikymmeniä. Erityisesti nuorten peruskoulusta on arvioitava yleensä 10-15 vuoden aikajänteellä, aikuisten lisä- ja muuntokoulutuksessa aikajänne voi olla lyhyempikin.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ohjaa tavoitteita

Valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa päätetään koulutuksen keskeisistä laadullisista, määrällisistä ja rakenteellisista linjoista.

Korkeakoulujen osalta koulutustarjonnan mitoittamisesta sovitaan tarkemmin tulos- ja tavoitesopimuksissa. Ammattikorkeakoulujen tavoitesopimuksissa sovitaan aloituspaikoista koulutusaloittain ja yliopistojen tulossopimuksissa sovitaan tutkintotavoitteista tieteenaloittain ja uusien opiskelijoiden tavoitteellisesta kokonaismäärästä.

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa päätetään ammatillisen koulutuksen enimmäisopiskelijamäärästä, jonka rajoissa koulutuksen järjestäjät päättävät koulutustarjonnasta omalla toimialallaan.

Laadullisesta ennakoinnista vastaavat Opetushallitus ja korkeakoulut. Koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, joka koostuu ohjausryhmästä, koulutustoimikunnista sekä  määräaikaisista asiantuntijaryhmistä.