Koulutuksen hallinto ja päätöksenteko

Koulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää eduskunta.

Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Koulutus- ja tiedepoliittiset linjaukset määritellään valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa eduskunnan ja valtioneuvoston linjaaman koulutuspolitiikan toimeenpanosta keskushallinnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on valmistella mm. koulutusta koskeva lainsäädäntö sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset.

Monista asioista päättävät itse koulutuksen järjestäjät, joiden toimintaa ohjataan mm. lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden kautta.

Opetushallitus on peruskoulujen sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta keskeinen toimija, jolle kuuluu sekä hallinnollisia että kehittämistehtäviä. Opetushallitus mm. vahvistaa opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet ja eräät oppilasarviointia koskevat määräykset.

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset seuraavat työelämän ja koulutuksen kohtaantoa, vastaavat lyhyen aikavälin alueellisesta ennakoinnista ja osallistuvat maakuntien liittojen vetovastuulla olevaan alueelliseen keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakointiin. Keskukset myös jakavat ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille suunnatut työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset. Lisäksi keskukset hoitavat toimialan ESR-tehtäviä. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hoitavat oppilaitosten perustamishankkeita koskevia tehtäviä. 

Aluehallintovirastot arvioivat peruspalvelujen alueellista saatavuutta, toimivat eräiltä osin opetustoimen muutoksenhaku- ja oikeusturvaviranomaisina ja järjestävät opetustoimen henkilöstökoulutusta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee yleissivistävän koulutuksen kelpoisuusvaatimuksia koskevat erivapausasiat ja Lapin aluehallintovirasto saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettäviä valtionavustuksia. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö, jonka toimialueeseen kuuluu koko maa.  

Koulutuksen erityistehtäviä ja asiantuntijaelimiä

Ylioppilastutkintolautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, koetehtävien laatimisesta ja koesuoritusten arvostelemisesta.

Koulutustoimikunnat seuraavat, arvioivat ja ennakoivat koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ja tekevät aloitteita koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi.

Yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen arvioinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutuksen arviointineuvosto.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimii korkeakoulujen arviointineuvosto, joka huolehtii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arviointitehtävistä.

Koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät

Kunnat ovat velvollisia järjestämään perusopetusta alueensa lapsille. Kunnan kouluviranomaiset voivat järjestää myös muun asteen opetusta.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjinä voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt (yksityiset) yhteisöt ja säätiöt. Myös valtio ja sen liikelaitokset voivat järjestää ammatillista koulutusta.

Koulutuspalveluiden järjestämisestä kunnassa vastaa koululautakunta tai muu kunnan nimeämä lautakunta. Kunnan koulu- tai opetusvirasto vastaa koulutusasioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta lautakunnan päätösten mukaisesti. Jokaisella koululla ja oppilaitoksella on sen toiminnasta vastaava rehtori.

Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden ja opetussuunnitelmien perusteiden kautta. Opetussuunnitelma voidaan hyväksyä esim. kunta- tai koulukohtaisena.

Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ovat kunnallisia tai yksityisiä yhteisöjä. Kaikki yliopistot ovat joko itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa tulos- ja tavoiteohjauksella.

Korkeakoulutuksen alalla opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa ei ole hallintoviranomaisia, mutta Opetushallitus huolehtii mm. korkeakoulututkintojen tunnustamiseen liittyvistä asioista, yliopistojen valtakunnallisten koulutusoppaiden tuottamisesta sekä valtakunnallisen yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän ylläpitämisestä.

Tärkeimmät opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ulkopuolelle jäävät koulutusalat ovat sotilaskoulutus (puolustusministeriö), poliisi-, rajavartio- ja paloturvallisuuskoulutus (sisäasiainministeriö) ja työllisyyskoulutus, jonka rahoittaa työministeriö mutta jota annetaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa oppilaitoksissa.