Etusivu Kirjastot Kirjastoverkosto Kirjastojen tehtävät ja työnjako

Kirjastojen tehtävät ja työnjako

Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, tieteellisistä ja ammattikorkeakoulukirjastoista, erikoiskirjastoista sekä kouluissa ja oppilaitoksissa olevista kirjastoista. Kirjastoja on lisäksi erilaisissa hallinnollisissa yksiköissä ja yrityksissä.

Sekä kunnalliset että yliopistolliset kirjastot ovat kaikille avoimia. Suomen kirjastotoiminnalle on ominaista toimiminen vuorovaikutteisena organisoituna verkostona, joka käyttää hyödykseen laajasti atk-tekniikkaa ja tietoverkkoja.

Kansalliskirjasto tarjoaa kansallisia kirjastoverkkopalveluja kaikille sekä vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja tieteellisten kokoelmiensa kartuttamisesta, säilyttämisestä ja käyttöönasettamisesta. Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston erillislaitoksena.

Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin, toiminta on osa Kansalliskirjaston palveluja kirjastoverkostolle. FinELib on konsortio, joka muodostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yleisistä kirjastoista. Sen tehtävänä on hankkia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi sekä tehostaa verkkoaineistojen löytyvyyttä.

Yleiset kirjastot

Kirjastolain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää kirjastolaissa tarkoitetut kirjasto- ja tietopalvelut. Vuonna 2011 pääkirjastoja oli 308, sivukirjastoja 486 ja laitoskirjastoja 42. Lisäksi muita palvelupisteitä oli 454. Kirjastoautoja ja -veneitä oli yhteensä 154. Kunnat ovat järjestäneet kirjasto- ja tietopalvelut pääsääntöisesti itse. Yhteisiä kirjastolaitoksia tai sopimuksia ostopalveluista on vain muutamia. 

Yleiset kirjastot tekevät yli kuntarajojen laajaa yhteistyötä mm. kirjastojärjestelmissä, aineistohankinnassa, kuljetuksissa ja verkkopalvelujen tuottamisessa.

Yleiset kirjastot ovat kyenneet vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, tietotekniikan jatkuvaan kehitykseen sekä oppimistapojen ja opetusmenetelmien muutoksiin. Kirjastojen aineistovalikoimat ja palvelut ovat monipuolistuneet. Yleiset kirjastot turvaavat kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen tarjoamalla mahdollisuudet päästä tiedon ja kulttuurin lähteille. 

Kirjastojen perinteinen tehtävä ei ole kuitenkaan muuttunut. Yleiset kirjastot takaavat tiedon ja kulttuurin monipuolisuuden lisäksi myös sen ajallisen syvyyden. Kehittyneiden verkkopalveluiden ansiosta kirjasto- ja tietopalvelut ovat tehokkaampia ja täsmällisempiä. Osaaminen ja palvelujen laatu on yhä tärkeämpää yleisten kirjastojen toiminnassa.

Yleisten kirjastojen keskuskirjasto - Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen valtakunnallisena keskuskirjastona, jonka tehtävistä säädetään kirjastoasetuksessa:

"Yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävänä on:

  • toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena;

  • edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa;

  • kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä

  • suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät." (Kirjastoasetus 1078/1998, 1§)

Opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuksen mukaan yleisten kirjastojen keskuskirjasto ylläpitää yhteisiä keskitettyjä palveluja, esim. luokitusjärjestelmän kehittämistä, yleisten kirjastojen verkkopalveluita (www.kirjastot.fi) sekä toimii monikielisenä kirjastona.

Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut

Suomen yleisten kirjastojen yhteiset verkkopalvelut www.kirjastot.fi ovat ovat avoimia kaikille. Palvelut tuottaa Helsingin kaupunginkirjasto - yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Palvelu on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.

Kirjastoille tämä verkkopalvelu on yhteistyöfoorumi, työväline ja ammatillisen tiedon lähde, väylä internetin kautta saavutettaviin kirjastopalveluihin sekä verkkotiedon haun palvelu.

Palvelut julkaistaan kolmelle kielellä. Ruotsinkieliset sivut (www.biblioteken.fi) sisältävät saman tiedon kuin suomenkieliset, mutta lisäksi erityisesti suomenruotsalaisia ja muita pohjoismaisia kirjastoja ja käyttäjiä varten suunnattuja palveluja. Englanninkieliset sivut (www.libraries.fi) ovat kooste palveluista.

Palveluita kehitetään ja tuotetaan yhdessä yleisten kirjastojen kanssa.

Maakuntakirjastot – 18 kaupunginkirjastoa

Yleisistä kirjastoista 18 kirjastolle on annettu tehtävä toimia maakuntakirjastona. Kaikissa maakunnissa on maakuntakirjasto. Maarianhaminan kaupunginkirjasto ei kuulu opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen eikä valtion rahoituksen piiriin.

Maakuntakirjaston tehtävistä säädetään kirjastoasetuksella:

"Maakuntakirjaston tehtävänä on:

1) tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua;

2) kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua;

3) perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin

toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin; sekä

4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät." (Kirjastoasetus 1078/1998, 2§)

Koululaisten ja opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalvelut  yleisten kirjastojen kannalta

Harvaan asutussa maassamme, jossa on paljon pieniä kuntia, ei ole ollut taloudellisesti mahdollista rakentaa ja kehittää samanaikaisesti toisaalta yleisiä kirjastoja ja toisaalta koulujen ja oppilaitosten kirjastoja. Yleisten kirjastojen sekä koulujen ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä tilannetta on kuitenkin voitu parantaa. Tällaisella toiminnalla on maassamme pitkä perinne.

Yleisten kirjastojen laaja tietoverkottuminen ja sisällön hallintataidot, koulujen ja oppilaitosten tietotekniikan kehittyminen ja opetusmenetelmien muuttuminen sekä toisaalta opiskelijoiden ja koululaisten muuttuneet tiedonhankintatavat tuovat kuntiin pohdittavaksi uusia ratkaisumalleja tilanteissa, joissa päätetään, miten oppilaiden ja opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalvelut järjestetään. Tilannetta tulee kunnissa tarkastella kokonaisuutena, ei vain yksin koulun tai yksin yleisen kirjaston kannalta.

Koululaisten ja opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalveluista huolehtimisen vastuu on ao. oppilaitoksilla.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot

Suomen 19 yliopistokirjastoa (hallinnollista yksikköä) muodostavat tieteellisten kirjastojen ytimen. Toimipisteitä on 140. Yliopistojen kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat perusrahoituksensa valtiolta. Ne päättävät itsenäisesti rahoituksen kohdentamisesta, myös siitä, miten paljon käyttävät kirjastojensa rahoitukseen.

Ammattikorkeakoulukirjastot ovat 1990-luvulla syntyneitä kirjastoja. Yhteensä ammattikorkeakoulukirjastoja on 23 (hallinnollista yksikköä) ja niillä on 138 toimipistettä.  Vakinaisen ammattikorkeakoululuvan saamisen ehtona on ollut, että ammattikorkeakoululla on laadukkaat kirjasto- ja tietopalvelut. (Laki ammattikorkeakouluopinnoista nro 255/1995).  Muutama ammattikorkeakoulukirjasto on perustettu yleisen kirjaston yhteyteen. Ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee sekä valtiolta että kunnilta.  

Kansalliskirjasto

Yliopistolaissa (558/2009) säädetään, että Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään muutoin kulttuuiraineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annatussa laissa (1443/2007).

Erikoiskirjastot

Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen. Kirjastojen rahoituksesta vastaa se organisaatio, johon kirjasto kuuluu. Myös yrityksillä on omia kirjastoja.

Varastokirjasto

Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on vastaanottaa tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa ja asettaa se käyttöön (laki nro 1078/1998).

Näkövammaisten kirjasto

Laki n:o 638/96 näkövammaisten kirjastosta säätää:
"Näkövammaisten kirjastotoimintaa varten on asianomaisen ministeriön alainen näkövammaisten kirjasto." "Näkövammaisten kirjasto toimii suomen- ja ruotsinkielisenä."

Näkövammaisten kirjasto

  • palvelee näkövammaisia ja muita lukemisesteisiä.

  • tuottaa ja lainaa ääni- ja pistekirjoja, e-kirjoja, koskettelukirjoja ja kohokuvia yksityisille, kirjastoille ja muille laitoksille, jotka ovat kirjaston asiakkaita.

  • valmistaa saavutettavat oppimateriaalit eri koulutusasteille. Osa oppimateriaaleista on maksullisia.

  • toimii alansa asiantuntijalaitoksena. 



Etusivu Kirjastot Kirjastoverkosto Kirjastojen tehtävät ja työnjako