Etusivu Julkaisut

Ratkaisumalli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle

tiivistelmä / sammandrag
Takaisin
  • Julkaisun nimi
  • Ratkaisumalli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle 
  • Tekijät
  • Markus Leikola 
  • Työryhmä
  •  
  • Julkaisusarja
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:11 
  • Julkaistu
  • 10-05-2012 
  • Sivumäärä
  • 30 
  • ISBN
  • 978-952-263-147-3 
  • ISSN
  • -L 1799-0327, 1799-0335 
  • Kieli
  • suomi 
  • Tilaukset
  • vain verkkojulkaisu 
  • Julkaisija
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö 
suomeksi (918 kb)

Tiivistelmä

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle esitetään järjestelmää, ns. kolmipistemallia, joka perustuu kopioinnin aiheuttaman haitan arviointiin markkinalähtöisesti useasta eri keräyspisteestä. Kolmipistemallissa laajennetaan pohjaa ja lasketaan tasoa huomattavasti nykyisistä laitteista ja tallennusalustoista myös pilvisisältö- ja tallennuspalveluihin sekä kuluttajamaksullisiin, suojaamattomiin sisältötuotteisiin ja –palveluihin. Näiden kolmen keräyspisteen yhteisvaikutus kohdistaa isommat maksut niille kuluttajille, jotka todennäköisimmin kopioivat eniten arvokkainta sisältöä ja siten aiheuttavat tekijänoikeuden haltijoille isoimmat haitat. Eräs suurimmista vanhan järjestelmän epäkohdista, hyvitysmaksun iso kohdentuminen omien sisältöjen kopiointiin, häipyy lähes olemattomiin.

Alustavissa laskelmissa laite- ja tallennusalustakauppaan kohdistuva kokonaisrasite laskee tai ei ainakaan nouse nykyisestä samalla, kun tekijöiden saaman hyvityksen euromääräinen summa nousee viime vuosien keskiarvon suuruusluokkaan. Samaan aikaan hyvitysmaksun aiheuttama haitta markkinoilla pienenee huomattavasti nykyisten hyvitysmaksullisten laitteiden hintaan sisältyvän 13-34 prosentin hyvitysmaksun laskiessa 0,5-1,0 prosenttiin hinnasta. Myöskään muissa keräyspisteissä, pilvisisältö- ja tallennuspalveluissa 0,5-1,0 prosentin tasolla ei ole vähäistä suurempaa merkitystä kuluttajien valintoihin tai yritysten kannattavuuteen. Uusina tuotteina ja palveluina hyvitysmaksun piiriin tulevat mm. tietokoneet, tabletit, tulostimet, maksulliset pilvipalvelut, maksulliset verkkosisältöpalvelut, osa maksu-tv-kanavista, osa äänikirjoista sekä ääni- ja videotallenteet. Matkapuhelinten, paperikirjojen ja paperilehtien sisällyttäminen järjestelmään on jätetty avoimeksi.

Uudistuksen jälkeen Suomen hyvitysmaksutaso on kuitenkin Euroopan alhaisin. Lisäksi tilitysjärjestelmän yksinkertaistaminen alentaa kaupan välillisiä kuluja järjestelmän ylläpidosta merkittävästi. Myös hyvitysmaksullisia tuotteita ja palveluja ostavien yritysten vapauttamista maksuista yksinkertaistetaan niin, että vapautuksen saavien yritysten määrä ja vapautussummat moninkertaistuvat.

Samalla selkiytetään myös sopimusvapauden ja lisensoinnin asemaa: toisaalta tekijänoikeuden haltijat voivat selkeästi valita Creative Commons –tyyppisen vapaan käytön lisenssin tai tehokkaan teknisen suojauksen ja rajoitetun käyttöoikeuden lisenssin tai hyvitysmaksullisen käyttöoikeuden välillä. Kaksi ensimmäistä ryhmää eivät kuulu hyvitysmaksun piiriin, joka piiri siis kapenee uudistuksessa. Toisaalta samaan aikaan avataan hyvitysmaksu koskemaan kaikkia sisältöjä, ei vain musiikki- ja av-teoksia. Uusia hyötyjäryhmiä ovat mm. valokuvaajat, kirjailijat ja freelancer-toimittajat, mutta myös arvoketjulla sellaiset kustantajat ja sisällön kokoajat, joille yksityisestä kopioinnista aiheutuu haittaa alkuperäisten tekijöiden ohella.

Samassa yhteydessä esitetään ratkaistavaksi pattitilanteeseen päätynyt kysymys televisio-ohjelmien verkkotallennuksesta palveluna (esim. Sonera Viihde, Elisa Viihde) siten, että se olisi lisensoinnin alaista toimintaa. Ehdotuksen mukaan tv-yhtiöt ja operaattorit neuvottelevat lisensoinnin hintatasosta ensin keskenään, mutta jos ne eivät pääse sopuun syksyyn mennessä, niin asia ratkaistaisiin sopimuslisensseillä. Ratkaisu takaisi kaupallisille tv-kanaville nyt saamatta jäävät mainostulot ja operaattoreille vapauden kehittää palvelua tarvitsematta rakentaa siihen digiboxin kaltaista käyttöliittymää. Kokonaisten kanavien nauhoittaminen etukäteen yleisölle tarjottavaksi olisi edelleenkin kiellettyä ilman lupaa. Pilvisisältö- ja tallennuspalvelut ovat enenevässä määrin korvanneet fyysisiä tallennusvälineitä ja näiden juridisen laadun ratkaiseminen on syytä saattaa kansallisesti kuntoon ennen suurten kansainvälisten toimijoiden tuloa markkinoille koko painollaan. 

Muina uudistuksina nykyisen järjestelmän ns. kollektiivikorvaukset, eli pääosin apurahoina jaettavat yksilöimätön osuus tilityksistä poistuisi hyvitysmaksujärjestelmästä valtion budjettiin. Tämä noin 2,5 miljoonan euron summa järjestyy kustannusneutraalisti, kun uudistuksen arvioidaan tuovan kotimaisen laitekaupan piiriin nyt ulkomailta ostettavan laitekaupan myötä uusia arvonlisäveroja saman verran. Hyvitysmaksun hallinnointi kilpailutetaan, hallinnoinnin läpinäkyvyyttä lisätään ja eri sidosryhmät pääsevät paremmin vaikuttamaan järjestelmän yksityiskohtiin.

Uudistus jatkuu lausuntokierroksella, kesän mittaan tehtävällä lainsäädäntötyöllä sekä syksyn eduskuntakäsittelyllä tavoitteena uuden mallin voimaanastuminen vuoden 2013 alussa. Vaihtoehtoiset mallit, budjettirahoitus tai maksun keräys Yle-veron yhteydessä, näyttävät poliittisesti huomattavasti
vaikeammilta toteuttaa.
Etusivu Julkaisut