Etusivu Julkaisut PISA09. Kestääkö osaamisen pohja?

PISA09. Kestääkö osaamisen pohja?

tiivistelmä
Takaisin
  • Julkaisun nimi
  • PISA09. Kestääkö osaamisen pohja? 
  • Tekijät
  • toim. Sari Sulkunen & Jouni Välijärvi 
  • Työryhmä
  •  
  • Julkaisusarja
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12 
  • Julkaistu
  • 2012 
  • Sivumäärä
  • 126 
  • ISBN
  • ISBN 978-952-263-112-1 (PDF) 
  • ISSN
  • ISSN-L 1799-0343, 1799-0351 (PDF) 
  • Kieli
  • suomi 
  • Tilaukset
  • Julkaisija
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö 
julkaisu suomeksi (6884 kb)

Tiivistelmä

PISA 2009 on neljäs itsenäinen tutkimus vuonna 1998 käynnistyneessä kansainvälisessä PISA-arviointiohjelmassa. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset julkistettiin joulukuussa 2010. Kansainvälisesti vertaillen Suomen tulokset olivat jälleen erinomaisia, joskin ne herättivät myös joitain huolestuneita kysymyksiä. Heikkojen osaajien osuus hieman kasvoi, lukutaidossa erinomaisten lukijoiden osuus väheni ja tyttöjen ja poikien välinen kuilu syveni entisestään. Kieliryhmien välinen ero pysyi edelleen merkittävänä. Oppilaiden asenteet, motivaatio ja kokemukset kouluyhteisöstä eivät kansainvälisesti tarkastellen anna kovin vahvaa lähtökohtaa elinikäisen oppimisen vaateisiin vastaamiseen.

Tässä raportissa keskitytään pääasiassa muutamiin kysymyksiin, joita aineiston ensimmäiset analyysit nostivat esiin. Yleisen tulosten esittelyn sijasta paneudutaan tulosten muutostrendien analyysiin sekä niihin tekijöihin, jotka selittävät eri oppilasryhmien välisiä eroja. Raporttiin sisältyy myös oppimisen resurssi- ja kontekstitekijöiden kuvaus, joka PISA 2009 -arvioinnin ensiraportissa jäi vähälle huomiolle.

PISA tuottaa hyvin edustavan ja luotettavan aineiston suomalaisen koulutuksen tarkastelun pohjaksi kansainvälisessä viitekehyksessä. PISA 2009 -tutkimukseen osallistui 65 maata tai aluetta maailman kaikilta mantereilta. Koulujärjestelmien ja niiden tulosten vertailussa ovat mukana käytännössä kaikki Suomen kannalta merkittävät maat.

PISA-ohjelma on OECD:n organisoima hanke. Suomessa tutkimuksen rahoituksesta ja organisoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. PISA 2009 -tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi kansainvälisellä tasolla tutkimuslaitosten konsortio, jota johti Australian Council for Educational Research. Suomessa hankkeen toteutuksesta vastasi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos, jonka tutkijoita tämän raportin artikkelien kirjoittajat ovat.

PISAn kohdejoukon muodostavat lähtökohtaisesti arviointivuonna 15 vuotta täyttävät nuoret. Suomessa tämän ikäluokan koko PISA 2009 -tutkimuksessa oli 66 198 nuorta. Tästä kohdejoukosta tuli otantaa varten tavoittaa vähintään 95 prosenttia. Koulut valittiin satunnaisesti peruskouluista sekä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista.

PISA-tutkimukseen valittiin 203 koulua ja näistä 6 415 oppilasta. Oppilaista runsas 99 prosenttia oli peruskoululaisia, ja heistä 87,9 prosenttia oli 9. luokan oppilaita, 11,7 prosenttia 8. luokan oppilaita ja 0,4 prosenttia 7. luokan oppilaita. Otannan ulkopuolelle jäivät erityiskoulut, joissa opiskeli 2,3 prosenttia kohdejoukosta. Otokseen valituista oppilaista 91 prosenttia suoritti kokeen ja vastasi oppilaskyselyyn. Koulujen rehtorit vastasivat koulukyselyyn, jolla kartoitettiin PISA-arviointiin osallistuvien oppilaiden opiskeluolosuhteita ja opetusjärjestelyjä. Koulukyselyn osalta vastausprosentti oli 100.

Koe toteutettiin kaikissa kouluissa yhdenmukaisia koejärjestelyjä noudattaen. Kokeen toteutuksesta pääasiallisen vastuun kantoi kuhunkin kouluun nimetty Koulun vastuuhenkilö. Vastuuhenkilöiden rooli tutkimuksen onnistuneen toteutuksen ja laadunvarmennuksen kannalta on keskeinen. Siksi jokainen heistä perehdytettiin kyseiseen tehtävään koulutustilaisuudessa, joita järjestettiin 9 eri puolilla maata. Kokeen toteutuksen laadukkuutta oli varmistamassa myös tutkimuksen kansainvälisen koordinaattorin nimeämä PISA-laaduntarkkailija, joka vieraili vajaassa kymmenessä koulussa arvioiden kokeen paikallisen toteutuksen ja kansallisen koordinoinnin toimivuutta.

Etusivu Julkaisut PISA09. Kestääkö osaamisen pohja?