Etusivu Julkaisut Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittamiskohteet

Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet

tiivistelmä / sammandrag / summary
Takaisin
  • Julkaisun nimi
  • Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 
  • Tekijät
  •  
  • Työryhmä
  •  
  • Julkaisusarja
  • Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38 
  • Julkaistu
  • 22-12-2008 
  • Sivumäärä
  • 68 
  • ISBN
  • 978-952-485-631-7 (PDF) 
  • ISSN
  • 1458-8102  
  • Kieli
  • suomi 
  • Tilaukset
  •  
  • Julkaisija
  • Opetusministeriö 
julkaisu suomeksi (787 kb)

Tiivistelmä

Opetusministeriö asetti 9.6.2008 osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelua työryhmän, jonka tuli selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen täydennyskoulutuksen, muun aikuiskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen kysynnän kehitys, kehittämistarpeet ja -toimenpiteet ja laatia näitä koskevat ehdotukset. Lisäksi työryhmän tuli selvittää näyttötutkintojärjestelmän hyödyntämistä korkeakoulutasoisessa täydennyskoulutuksessa, oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamista korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja tehdä näitä koskevat ehdotukset.

Työryhmän näkemyksen mukaan korkeakoulutettujen osallistuminen lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen on laajaa. Korkeakoulutetuilla ei kuitenkaan ole riittävästi mahdollisuuksia hankkia laaja-alaista uutta osaamista työuran aikana tai näyttää aiemmin hankittua osaamistaan tutkintoon johtavassa tai tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa.

Työryhmä esittää oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen luomista korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen hankittavaan koulutukseen. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tasosta ja laadusta vastaa korkeakoulu, joka toimii myös hallintoviranomaisena. Työpaikalla tapahtuva koulutus ja oppiminen ovat keskeisessä asemassa. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen rahoitus tulee järjestää erillisellä rahoituksella samalla tavoin kuin oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus.

Työryhmä pitää tärkeänä, että osaamisen näyttämistä edistetään osana tutkinnon suorittamista kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamis- ja tunnistamisjärjestelmää (AHOT). Korkeakoulututkintojen suorittamiseksi ei luoda erillistä näyttötutkintojärjestelmää.

Työryhmän mielestä on tarpeen luoda työelämän kanssa yhteistyössä korkeakoulututkinnon jälkeen hankittavia uusia laajoja osaamiskokonaisuuksia, erityispätevyyksiä. Erityispätevyydet luodaan työelämässä vaadittavien kompetenssien ja osaamistuloksien kuvauksina ja ne osoitetaan näyttöinä. Erityispätevyyksien tulee kytkeytyä korkeakoulujen tutkimukseen ja osaamiseen. Opiskelija voi hankkia erityispätevyyden näyttöön tarvittavan osaamisen monin eri tavoin: oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, omaehtoisesti tai työnantajan hankkimina ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoina, maksullisena täydennyskoulutuksena, työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai itsenäisesti opiskellen.

Työryhmä esittää nykyistä parempia ja joustavampia mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia ilman koko tutkinnon suorittamista ja tähän tarvittavaa tutkinnonsuorittamisoikeutta. Omaehtoisesti tutkinnon osia voi suorittaa erillisten opinto-oikeuksien avulla sekä osallistumalla avoimeen korkeakouluopetukseen. Lisäksi korkeakoulujen täydennyskoulutuksena voidaan tarjota tutkinnon osia, jolloin niitä voidaan suorittaa nykyistä laajemmin esimerkiksi työnantajan henkilöstökoulutuksena.
Etusivu Julkaisut Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittamiskohteet