Etusivu Julkaisut Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio

Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio

tiivistelmä / sammandrag
Takaisin
  • Julkaisun nimi
  • Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio 
  • Tekijät
  • Puheenjohtaja:
    Johtaja Markku Mattila,
    opetusministeriö
    Sihteerit: Suunnittelija Jonna Funck,
    Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta,
    Ylitarkastaja Johanna Wallius, opetusministeriö 
  • Työryhmä
  • Eläinlääkärikoulutustyöryhmä 
  • Julkaisusarja
  • Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:21 
  • Julkaistu
  • 21-05-2002 
  • Sivumäärä
  • 85 
  • ISBN
  • 952-442-146-1 
  • ISSN
  • 0359-761X 
  • Kieli
  • suomi 
  • Tilaukset
  • Yliopistopaino 
  • Julkaisija
  • Opetusministeriö 
suomeksi (1408 kb)

Tiivistelmä



Työryhmän tehtävänä oli arvioida eläinlääketieteelliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen kehittämistarpeet ja alan määrällinen koulutustarve sekä kartoittaa ammatinharjoittamisoikeutta hakeville, ETA-alueen ulkopuolisissa maissa valmistuneille eläinlääkäreille järjestettävän täydennyskoulutuksen kehittämistarpeet. Työryhmän tuli tehdä tarvittavat ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi ja eläinlääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (298/1978) muuttamiseksi.

Työryhmä katsoo, että erityisesti eläinlääkäreiden työnkuvassa ja työmarkkinoilla on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät eläinlääkärikoulutuksen kehittämistä ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan koulutuspaikkojen lisäämistä. ETA-alueen ulkopuolella eläinlääkärikoulutuksen saaneilta henkilöiltä vaadittavat lisäopinnot tulisi rakentaa nykyistä joustavammaksi kokonaisuudeksi.

Työryhmä ehdottaa eläinlääketieteellisen koulutuksen kehittämiseksi muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

  1. Eläinlääketieteen perustutkintoon johtavaa koulutusta lisätään nostamalla opiskelupaikkojen määrä nykyisestä 50 paikasta 60 - 65 paikkaan vuosikurssia kohden. Koulutuksen lisäämiseen varataan riittävät resurssit.
  2. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee kestää vähintään viisi ja puoli vuotta. Työryhmän enemmistön mukaan koulutuksen tulee kuitenkin olla kuusivuotinen. Opintojen mitoituksen perustaksi tarvitaan toimiva yhteiseurooppalainen mitoitusjärjestelmä. Tiedekunnassa käynnistetään koulutusohjelman sisällön ja mitoittamisen suunnittelu- ja kehittämishanke, jossa selvitetään, voidaanko opinnot järjestää siten, että tutkinto suoritetaan kokonaisuudessaan viidessä ja puolessa vuodessa laadun ja osaamisen laskematta.
  3. Päätökset kandidaatin tutkinnon lisäämisestä tutkintojärjestelmään tehdään linjassa muiden lääketieteen alojen kanssa.
  4. Eläinlääketieteen peruskoulutukseen sisältyvää opetusta kevennetään kansainvälisten arviointien edellyttämällä tavalla, ja ongelmalähtöistä opetusta kehitetään yhtenä opetusmenetelmänä.
  5. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikunnan merkitystä lisätään, ja opintojen ohjausta kehitetään tiedekunnassa.
  6. Eläinlääketieteellisistä tutkinnoista annetaan uusi asetus, jolla kumotaan voimassa oleva asetus eläinlääketieteellisistä tutkinnoista.
  7. Kolmasmaatutkintojen tunnustamista koskevia säädöksiä muutetaan siten, että ETA-alueen ulkopuolella eläinlääkärikoulutuksen saaneiden henkilöiden laillistuminen on mahdollista suorittamalla kuulustelu, kliininen harjoittelu ja elintarvikehygienian harjoittelu sekä hankkimalla näyttö riittävästä kielitaidosta. Kansainvälisissä arvioinneissa hyväksytyistä yliopistoista valmistuneiden sekä jossakin toisessa ETA-maassa ammatinharjoittamisoikeuden saaneiden eläinlääkäreiden ei tarvitse suorittaa mainittuja lisäopintoja kaikilta osin. Kuulustelun järjestää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja sen kustannukset katetaan kuulustelumaksuilla. Selvitetään mahdollisuudet rahoittaa kliinistä harjoittelua ja elintarvikehygienian harjoittelua sekä kuulusteluihin valmentavaa vapaaehtoista koulutusta julkisin varoin.
Etusivu Julkaisut Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio