Etusivu EU-asiat EU-yhteistyö kirjastoalalla

Kirjastoalan kansainvälinen ja EU-yhteistyö

Suomi on kansainvälisesti tunnustettu edelläkävijä kirjastoalalla ja harvoja maita, missä on kirjastokehittämisen strategisia asiakirjoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli kirjastoalan kansainvälisessä yhteistyössä on vaikuttaa valtioiden ja EU:n tasolla tehtäviin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa sekä toimia aktiivisena yhteistyökumppanina hallinnollisissa ja kehittämistehtävissä.

Eri toimijoiden verkottuminen kansainvälisessä yhteistyössä on tärkeää, sillä virallisten ja epävirallisten kanavien kautta luodaan puitteet osaavalle ja innovatiiviselle kirjasto- ja tietoyhteiskuntakehitykselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansainväliseen toimintaan kohdistaman rahoituksen tavoitteena on mm. lisätä kirjastojen kansainvälistä yhteistyötä, tehdä suomalaista kirjastolaitosta tunnetuksi ja antaa kirjastohenkilöstölle mahdollisuus saada virikkeitä muista maista.

Kirjastojen yhteistyö

Helsingin kaupunginkirjaston monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Tehtävää varten kaupunginkirjasto saa erityisen valtionavustuksen. Päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on muiden kirjastopalvelujen tapaan kunnilla.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa mm. kirjastojen yhteisiä verkkopalveluja, jotka palvelevat tiedontarvitsijoita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Suomella on kaksi yhteispohjoismaista kirjastoautoa Lapissa. Toinen on yhteisomistuksessa Norjan ja Ruotsin kanssa (Enontekiö, Muonio, Karesuando, Kautokeino) ja toinen Norjan kanssa (Kaarasjoki, Porsanki, Utsjoki). Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen rahoitus kohdistuu Suomen osuuteen.

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaiset valtion kirjastoviranomaiset kokoontuvat vuosittain vaihtamaan kansallisia kuulumisia ja keskustelemaan pohjoismaisesta kehittämistyöstä ja yhteisistä hankkeista; esimerkkinä yhteisesti ylläpidettävä, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Scandinavian Library Quaterly -lehti. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on lehden toimituksessa oma edustajansa.

EU- ja lähialueyhteistyö

Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 1998 Euroopan unionin mietinnön kirjastojen roolista modernissa yhteiskunnassa EU:n ensimmäisen kirjastopoliittisen ohjelman ohjenuoraksi. Mietintö laadittiin europarlamentin kulttuuri-, nuoriso-, ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevän valiokunnan toimeksiannosta.

Euroopan maat perustivat vuonna 2002 NAPLE- yhteistyöfoorumin (National Authorities on Public Libraries in Europe), johon kuuluvat maksavina jäseninä 17 Euroopan valtion kirjastoviranomaiset tai vastaavat. Foorumi tiedottaa Euroopan yleisten kirjastojen tilanteesta, edistää kansallisten kirjastopalvelujen kehittämistä, tunnistaa sopivia yhteistyöalueita ja tutkimuksen tarpeita sekä tukee eurooppalaista strategista kirjastokehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu aktiivisesti toimintaan.

Lähialueiden kanssa tehdään kirjastoyhteistyötä osana suomalais-venäläistä kulttuurifoorumitoimintaa.

YK-toiminta

Eri YK-järjestöt ja valtioiden edustajat sekä yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen edustajat pyrkivät World Summit on the Information Society (WSIS) -konferenssissa etsimään keinoja tietoyhteiskuntakehityksen hyödyntämiseksi maailmanlaajuisesti. Kirjasto- ja tietopalvelujen merkitys ja niiden mahdollisuudet tuodaan myös esille tietoyhteiskuntaa rakennettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja antaa tarvittaessa lausuntoja tiedonsaantia ja medialukutaitoa koskevissa asioissa mm. Unescon Information for All -ohjelmaan sekä YK:n ja ITU:n yhteiseen tietoyhteiskuntahankkeeseen (WSIS) liittyen.

Etusivu EU-asiat EU-yhteistyö kirjastoalalla