Etusivu

Kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä suosituksia korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi

Asiantuntijaryhmän mielestä Suomen korkeakoulujärjestelmä toimii sinänsä hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Parantamisen varaa kuitenkin on. Erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja korkeakoulujärjestelmän joustavuutta on lisättävä merkittävästi.

Englanniksi julkaistun Towards a future proof system for higher education and research in Finland -selvityksen teki Technopolis Group opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Tiedote 23.3.

Työryhmä: Koulut edistämään liikunnallista elämäntapaa

liikunnan_suuntaviivat

Liikunta-alan työryhmä painottaa koulujen merkitystä liikunnalliselle elämäntavalle. Ryhmä esittää, että koulupäivää joustavoitettaisiin ja toiminnallisuus tuotaisiin sen osaksi. Koulujen harrastetoimintaa vahvistamalla voidaan tarjota liikuntamahdollisuuksia ja vaikuttaa harrastamisen hintaan. Myös yhdyskuntarakennetta, kaavoitusta, kevyen liikenteen olosuhteita ja liikuntapaikkoja tulee kehittää arkiliikuntaa suosiviksi.

Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus liikuntapoliittikan painopisteiksi ja etsiä keinoja mm. osallistumisesteiden purkamiseen.

Tiedote 20.3.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin ja opiskeluoikeutta koskeviin säännöksiin muutoksia

yliopisto1923

Opiskelija voi jatkossa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti. Yhteishaussa osa opiskelupaikoista on varattava hakijoille, jotka eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa tai ottaneet vastaan opiskeluoikeutta. 

Tavoitteena on helpottaa ensikertalaisten pääsyä korkeakouluopintoihin ja tarjota entistä useammalle opiskelupaikka. Uudistettuja opiskelijavalintasäädöksiä sovelletaan ensi kertaa valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen.

Tiedote 19.3.

EU:n opetusministerit pohtivat radikalisoitumisen ehkäisyä

IMG_0861 
Ranska ja Latvia järjestivät Pariisissa 17.3. ylimääräisen EU:n opetusministerien tapaamisen Pariisin terrori-iskujen johdosta. Kokouksessa pohdittiin, miten radikalisoitumista voidaan vähentää perus- ja toisen asteen koulutuksen keinoin. Kokouksessa keskusteltiin mm. siitä, kuinka teeman tulisi näkyä tulevassa Koulutus 2020 -ohjelman päivittämistyössä. Suomesta kokoukseen osallistui opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Tiedote 17.3.

Selvittäjältä ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi

Koulupäivään tulisi sisällyttää tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, ehdottaa ministeriölle tekemässään selvityksessä professori emerita Lea Pulkkinen. Kerhotoiminnan järjestämiseen osallistuisivat koulun henkilöstön lisäksi taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, kädentaitoyhdistykset, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot.

Koulupäivän rakenteeseen, aloitusaikaan ja pituuteen suositellaan uusia tapoja myös Tulevaisuuden peruskoulu -loppuraportissa.

Tiedote 13.3.

Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeesta suosituksia kehittämisen tueksi

 Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeen työryhmissä 45 oman alansa asiantuntijaa tuotti kuvauksia opetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja tulosten heikkenemisen syistä. Työryhmien valmistelemia suosituksia käytetään peruskoulun kehittämisessä sekä koulutuspoliittisessa keskustelussa.

Tiedote 12.3.